Foksi, mitä kaikkea foksi-sana voi meille tanssijoille tarkoittaa. Paritanssissa törmäämme usein käsitteisiin, joiden merkitys on hyvinkin moninainen ja joita kenties eri opettajien / tahojen käytetään tavalla, joka voi joskus sotkea kurssilaisten ajatuksia. Tämän artikkelin luettuasi olet saanut tietoa foksista sekä musiikkina että tanssina ja ymmärrät jatkossa paremmin kohtaamaasi käsitteistön monimerkityksellisyyttä.
Foksi on tanssirytmi
1920-luvulla ragtime-musiikin ja ns. "uuden rytmimusiikin" johdannaisena kehittyi tanssirytmi nimeltä foxtrot, joka suomalaisen tanssikansan suussa on muuntunut tuttavallisesti foksiksi. Foxtrot on siis varsinaisesti tuon meille niin tutun tanssirytmin nimi ja siitä on olemassa monenlaisia viehättäviä variaatioita ja kappaleiden tempohaarukka voi olla hyvin laaja.
Musiikin eli foxtrotin tärkeimmät rytmiset perusteet ovat:
- Neljä perusiskua tahdin sisällä, näistä muodostuvat hitaat eli 2 iskua kestävät ja nopeat eli iskun kestävät askeleet.
- Perusfoksissa basso soittaa iskut 1 ja 3 ja tämä tuo kappaleeseen omanlaisensa pulssin, josta usein sanotaan”foksissa kuuluu puolikkuus” eli joka toisen iskun syke. Tavallisimpana poikkeuksena tähän on ns. walking bass eli kävelevä basso, jossa basso soittaa jokaiselle iskulle osuvaa sävelkulkua. Nämä kaksi voivat myös olla mukana saman kappaleen sisällä, mikä luo kappaleen eri osiin erilaisen tunnelman. Vahvoihin ykkös- ja kolmosiskuihin vastaavat ns .takapotkut eli 2. ja 4. iskut.
- Useimmat foksikappaleet ovat ”keinuvan svengaavia”, mikä johtuu ilmiöstä nimeltä kolmimuunteisuus. Bändin rumpalin soitossa on kuultavissa ”käs-säät-sä käs-säät-sä” -rytmi.
- Tempon vaihteluväli voi olla hitaan foksin jopa n. 20 tahtia minuutissa nopeaan yli 50 tahtia minuutissa olevaan nopeuteen. Tempolla onkin suuri vaikutus siihen, minkälaista tanssia lattialla näkee tanssittavan ja mitkä tanssilajit ovat käytössä.
Mikäli haluat tutustua tanssilajien rytmiikkaan liittyviin asioihin enemmän, suosittelemme kuuntelemaan Online-palvelustamme Lasse Paasikon tanssimusiikin rytmiikkaluennon.
TanssiOnline jäsenyys 1kk
29,90 €
(sis. alv)
Lunasta TanssiOnline-jäsenyys ja kuuntele Lassen mielenkiintoinen luento!
Foksi on myös tanssilaji ja mitä vielä?
Foksi eli foxtrot on siis toisaalta tanssirytmi, toisaalta tanssilaji. Mutta, ei siinä kaikki! Foksin alle mahtuu vielä paljon muutakin.
Foksi
Suomessa kutsumme foksin askelilla tanssittavaa tanssilajia nykyään foksiksi, muualla maailmalla se tunnetaan nimellä ”social rhythm”. Tällä nimellä se vakioitiin Englannissa 1920-30 -luvulla kansainvälisesti tunnettujen tanssinopettajien toimesta. Tuolloin kaikkien peruskuvioiden ajoitukseksi sovittiin SSQQ (HHNN) eli kaksi hidasta askelta (kaksi iskua musiikissa) ja kaksi nopeaa askelta (yhden iskun kestoisia). Tanssista puhuttiin silloin myös nimellä ”crush dance” eli tanssina, jota mahtuu tanssimaan vaikka tanssilattialla olisi tungosta.
Foksi-nimitys vakiintui suomalaisessa tanssinopetuksen kentässä vasta 1980-luvulla, muita käytössä olleita nimityksiä ovat olleet mm. sosiaalitanssi ja rytmitanssi.
IÄKKÄÄMPI HAKIJA SAATTAA EDELLEEN TANSSIIN HAKIESSAAN EHDOTTAA:
”MENNÄÄNKÖ VAIHTOASKELEELLA?”.
Tanssilajina foksi on tanssi, jota voi tanssia käytännössä lähes kaikkeen tasajakoiseen musiikkiin. Perusaskelikko opetetaan yleisimmin HHNN-ajoituksella, mutta taitavammat tanssijat hakevat tanssiinsa erilaisia rytmisiä kuvioita eli yhdistelevät hitaita ja nopeita askelia monella eri tavalla. Tämä kävelyyn pohjautuva tapa on helppo toteuttaa myös muihin tanssirytmeihin kuin foksi-tanssirytmiin, usein myös iskelmäpohjaiset beat-tanssirytmit mielletään tanssittavaksi foksi-tanssilajina.
Suomalaisessa seuratanssinopetuksessa foksiin on tullut tavaksi liittää tietynlainen jousto, joka seuraa joko basson ”puolikkuutta” eli joustoon tapahtuva tukijalan työntö tehdään iskuilla 1 ja 3 jolloin saadaan aikaiseksi ns. yksinkertainen jousto. Mikäli kappaleessa basso soittaa ylempänä mainittua walking bass-kuviota, joustoon pyritään tavallisimmin löytämään jokaiselle perusiskulle tapahtuva tasaisempi syke.
Kuten mainittiin, foksi tanssilajia tanssitaan sekä foksi-tanssirytmin tahdissa että esimerkiksi erilaisiin beat-rytmeihin. Foksista esimerkkinä Pekkaniskan poikien Veri vie kulkijaa, mutta yhtälailla foksi-tanssia voi tanssia Varjokuvan Hämärtyvä ilta -nimiseen beat-rytmin tahdissa.
Musiikkiasiaan pääset tutustumaan paremmin lukemalla blogistamme artikkelisarjan: Mitä tähän tanssitaan?
Hidas Foksi
Tämän hitaisiin foxtrot-kappaleisiin tanssittavan lajin pohjana on englantilaisten 1920-luvulla kehittämä slow foxtrot, jonka peruskuvioiden rytmitys on HNN. Tämän lajin liikekieli on legatomaisen sitkeä, mikä saadaan aikaan askelikkoihin sisältyvän nousun ja laskun avulla ja tanssimalla HNN-askelikko ikään kuin yhtenä soljuvana liikkeenä.
Temposta, osaamisesta ja tunnelmasta riippuen hitaampiin foksi-kappaleisiin voi tanssilajeista valita tanssittavaksi joko foksin tai hitaan foksin. Foksin kävelyyn pohjautuvan tanssitekniikan avulla tanssista saa tietyllä tavalla leikittelevämpää, mutta toisaalta hitaan foksin HNN-askelikon sitkeys tuo tanssiin aivan omanlaisensa rauhan ja levollisuuden.
Hitaista foxtrot-kappaleista löytyy varsinaisia klassikkoja, kuten Topi Sorsakosken Cherbourgin sateenvarjot ja toisaalta upeita uutuuksia kuten Finlandersin En paha oo.
Fusku -tanssilaji
Fusku on swinglajeihin kuuluva tanssilaji, jota tanssitaan hyvin yleisesti tempoltaan reippaampiin foksi-kappaleisiin. Tanssilajin juuret ovat 1920-luvun Lindy Hopissa, jonka 6-count groove stepinä sitä edelleen maailmalla tanssitaan. Suomeen laji rantautui 1950-60 -luvuilla jiveboomin myötä ja sitä on matkan varrella kutsuttu mm. easy jiveksi ja lavajiveksi, nykyään lajia kutsutaan aika yksiselitteisesti fuskuksi. Tanssillisesti edellä mainitut foksin joustoasiat pätevät tässäkin lajissa, pitkälti siksi, että fuskua tanssitaan samoihin biiseihin kuin foksia.
Se, tanssitko biisiin fuskua vaiko foksia on hyvin pitkälti makuasia, johon vaikuttavat mieltymyksen lisäksi osaaminen, pari ja tilanne, jossa ollaan tanssimassa. Kivoja fuskuna tanssittavia biisejä ovat: Pinjan ja Pekan Levoton jalka tai Kyösti Mäkimattilan ja Varjokuvan Valo yössä.
Quickstep -tanssilaji
Mikäli foksimusiikin tempo on nopeaa, n. 50 tahtia minuutissa, tanssittavaksi soveltuu myös quickstep-niminen tanssilaji. Tämä tanssi on tuttu tanssiurheilun puolelta, mutta soveltuu perusmuodossaan vallan hyvin tanssittavaksi myös vapaalla viennillä suomalaisille tanssilavoille.
Quickstepin peruskuvioiden askelikkojen pohjana ovat chasseet ja lukkoaskeleet, joissa askeleet ja liike rytmitetään HNNH -ajoituksen sisään. Lisäksi peruskäännöksissä käytetään muita hitaisiin ja nopeisiin askeleisiin pohjautuvia rytmejä. Tanssiurheilun yläluokissa käytettävät juoksu- ja hyppypohjaiset kikkailut on syytä jättää kisalattioille ja käyttää tanssilavoilla tämän lajin kaunista ja liitävää perustanssia.
Quickstepille sopivan. tempoisia nopeita foksibiisejä löytyy esimerkiksi Johanna Pakosen ja Eija Kantolan tulkitsema Rakkaus on kummallinen drinkki tai Sinitaivaan kappale Alle mun sateenvarjon.
Foksi ja sen rikkaus
Olet nyt varmaan saanut ymmärryksen siitä, että foksi-käsite pitää sisällään paljon ja kertoo omalla tavallaan paritanssimaailman rikkaudesta ja monimuotoisuudesta. Mainitsematta on vielä jäänyt, että kaikkeen soivaan musiikkiin voi aina myös tanssia luovalla tavalla, ilman tiettyä tanssilajia ja sen mukanaan tuomaa karakteeria ja lajille tyypillisiä kuvioita. Tämä tapa tuo luonnollisesti vielä paljon lisää vaihtoehtoja foksimusiikin tulkitsemiseen ja myös foksi-tanssilajin tanssimiseen.
Haluamme TanssiOnline-palvelussa tuoda foksin monimuotoisuuden esille ja palvelusta löytyykin kurssit ja vinkkejä kaikkiin artikkelissa mainittuihin tanssilajeihin. Foksin peruskurssilla voit ottaa haltuun HHNN-perusfoksin, lisämateriaalista löydät mm. foksista quickstepiin osion. Fusku ja hidas foksi löytyvät omina kursseinaan.
Liity jäseneksi ja opettele tanssimaan foksimusiikkiin monipuolisesti ja musikaalisesti!
Seuraa meitä somessa!
Ota TanssiOnlinen FACEBOOK | INSTAGRAM seurantaan ja näet ensimmäisten joukossa tanssivinkit, tietoa uusista kursseista sekä paljon lisätietoa lavatanssien maailmasta.
