Kesä on täällä ja ympäri Suomea olevat ihanat isommat ja pienemmät kesälavat ovat auki ja jalan alle menevä hyvä tanssimusiikki houkuttelee meitä kaikkia parketeille. Toivottavasti pääset nauttimaan tästä huumasta useamman kerran tämän kesän aikana. Hyvä tanssi-ilta syntyy ensisijaisesti hyvästä seurasta ja ihanista tanssikokemuksista mutta iso merkitys on myös tanssipaikan tunnelmalla ja siellä soivalla musiikilla.
Tule mukaan oppimaan foksista, jivestä ja beatista Lissun ja Lassen OpeAkatemiaan, teemana hyvä tanssimusiikki!
Lissun ja Lassen OpeAkatemia Foksi, jive ja beat 56€
56 €
Sis. Alv 24 %
Lissun ja Lassen Opeakatemia Foksi, jive ja beat -tanssirytmit 56€ sisältää: Livestream Zoomissa maanantaina 13.6.2022 klo 18-20, kirjallinen materiaali, extraharjoitukset kurssisivulla.
Kurssilla käydään läpi tiivistetysti tanssirytmien kehitys polkasta beatiin keskittyen foksiin, jiveen ja beatiin sekä niiden tavallisimpiin variaatioihin. Kartutetaan musiikkikirjastoa tyylinmukaisilla ja opetukseen sopivilla biiseillä sekä klassikoilla että uudemmasta tuotannosta. Lisäksi tutustutaan soivan biisin rakenteeseen ja rytmiikan käsitteisiin ja viedään niitä johdonmukaisesti tanssinopetukseen.
Kurssin hinta sisältää pääsyn kurssisivulle, josta löytyy streamissa läpikäyty kirjallinen materiaali + extravideoita perusharjoitteista. Materiaali on käytössäsi 6kk ajan.
Lue lisää tulevasta OpeAkatemian teemapäivästä.
Hyvä tanssimusiikki, mitkä ovat peruselementit?
Istun kirjoittamassa tätä artikkelia omassa työhuoneessani ja talon toisessa päässä omassa huoneessaan tekee studiohommia muusikkomieheni Lasse Paasikko, jolla on takanaan yli 40 vuoden menestyksekäs ura tanssimuusikkona, siitä suurin osa Finlander-orkesterin yhtenä jäsenenä. Lue lisää Lassen taustasta.
Hilpaisenpa kysymään hänen ajatuksiaan siitä, mitä on hyvä tanssimusiikki!
"Hyvä tanssimusiikki on tyylinmukaista ja rytmisesti selkeää. Tyylinmukaisuus kattaa eri tanssilajit ja pitää sisällään sekä sopivassa määrin perinteiden kunnioittamista että ripauksen omaleimaisutta ja persoonallista otetta. Hyvään tanssi-iltaan tarvitaan monipuolinen kattaus tyylinmukaisesti soitettuja tanssirytmejä ja tarjonnan tulee olla sovitettu ja suunnattu kulloinkin läsnäolevalle porukalle."
Hyvän tanssimusiikin määritelmä
by Lasse Paasikko
Miten hyvä tanssimusiikki syntyy?
Lassen kuvailemaa tyyylinmukaista ja rytmisesti selkeää musiikkia voi toteuttaa hyvin monella eri kokoonpanolla ja monella eri tavalla. Fakta on kuitenkin se, että suomalaisessa tanssimusiikkiperinteessä on ihan omat juttunsa, jotka ovat usein siirtyneet nuorille soittajille ikäänkuin verenperintönä ja jotka saavat soiton svengaamaan meille tutulla tavalla. Vaikka valssi tai humppa perustuvat näennäisesti hyvin yksinkertaisiin elementteihin niihin pitää saada tietynlainen svengi jotta ne kuulostavat ”oikealta”.
TanssiOnline jäsenyys 1kk
24,90 €
Sis. Alv 24 %
TanssiOnline jäsenenä voit kuunnella Lassen Tanssimusiikin perusteet verkkoluennon, jossa käydään läpi eri tanssirytmeille tyypilliset elementit. Luento löytyy jäsenyyden alta kategoriasta Tanssitieto.
Tämän svengin puutteen huomaa joskus vaikkapa kuunnellessa Ruotsinlaivojen kansainvälisiä bändejä, jotka kunnianhimoisesti ovat ottaneet ohjelmistoonsa suomalaista tanssimusiikkia. Ryhmä saattaa olla täynnä toinen toistaan taitavampia soittajia, mutta joku tavassa fraseerata ja painottaa asioita on erilainen ja soitto ei mene tanssijan jalan alle samalla tavalla kuin kenties kokemattomammankin suomalaisen bändin soitto.
Arvostetaanko tanssimusiikkia ja humpan soittamista?
Me tanssinopettajat ja tanssijat arvostamme, mutta valitettavasti minulla on sellainen hytinä että yleinen arvostus voisi olla korkeammalla. Tilanne on vähän sama kuin ylipäätään lavatanssikulttuurin arvostamisessa tai lavatanssien opettamisen kohdalla.
Arvostuksen puute näkyy asenteissa ja teoissa, lavatanssikulttuuriin liittyviä asioita ei pidetä "korkea kulttuuriin" verrattavina ja helposti ajatellaan että lavatansseja voi opettaa tai tanssimusiikkia voi soittaa harrastuspohjalta tai hyvin vähäisellä koulutuksella.
Tanssinopetuksen osalta seuratanssi on saanut arvostusta Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutuksen myötä, sieltä on valmistunut kymmeniä korkeakoulututkinnon suorittaneita alan osaajia joiden päälajina on paritanssi. Tanssimusiikin koulutuksen osalta tilanne on huonompi, sillä ei ole omaa koulutuspolkua vaan alan pariin tullaan joko käytännön opintojen kautta tai musiikkiopinnoissa saadun suhteellisen suppean tiedon varassa. Siksipä käytännön kokemus ja opin imeminen kokeneilta kollegoilta muodostuvat äärimmäisen tärkeiksi elementeiksi niiden tanssimuusikoiden kohdalla, jotka haluavat tehdä työtään pitkään ja kunnianhimoisesti.
Koronakurjimus kohteli kovalla kädellä tanssimusiikin tekijöitä ja iso osa eturivin muusikoista joutui hakeutumaan muihin töihin sinä aikana kun tanssipaikat oli pidettävä kiinni eikä töitä ollut tarjolla. Koronan jälkeen vain murto-osa aiemmin täysipäiväisesti tanssimuusikon työtä tehneistä muusikoista on pystynyt jatkamaan työtään vain oman alansa töitä tehden.
Sitkeimmät ja osaavimmat bändit pitävät pintansa nyt kun kysyntä on huomattavasti pienempää kuin ennen koronaa. Tanssikansa äänestää jaloillaan aika pian mikäli Lassen mainitsemat elementit eivät soitossa toteudu, joten ammattitaidon ylläpitäminen ja ohjelmiston kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää.
Kilpailuista uusia tanssimusiikin osaajia
Musiikin puolella erilaiset kilpailut antavat uusille artisteille hienon mahdollisuuden ponnahtaa pinnalle. Tanssimusiikin puolella tunnetuin lienee Seinäjoen Tangomarkkinoiden laulukilpailu, joka tuo kentälle uusia solisteja ja näiden myötä myös solistin mukana kiertävä bändi saa tunnettuutta.
Tanssimusiikin puolella uudet orkesterit saavat hienon mahdollisuuden SMOrk-kilpailun myötä. Tämä kilpailu on järjestetty vuodesta 1990, oli tauolla 2009-2016. Vuodesta 2017 alkaen kilpailu on koronavuosia lukuunottamatta järjestetty ja viimeisinä vuosina sen kautta ovat tulleet kentälle Tanssiorkesteri Kaiho, Neitoset ja Komiat. Tänä vuonna uuden mahdollisuuden sai Albert Salminen & The Gallants, toivotaan että heidän taipaleensa kantaa ja tanssikansa ottaa heidät omakseen.
Makuasioista ei voi kiistellä tanssimusiikin kohdallakaan
Hyvin soitettu musiikki on hyvin soitettua musiikkia ja tanssija tunnistaa sen parhaiten siitä, että se pistää tanssivarpaat vipattamaan eikä peppu pysy penkissä vaikka kuinka yrittäisi.
Valittu ohjelmisto voi koostua perinteisistä lauluista tai tanssimusiikiksi sovitetuista popbiiseistä, pääasia on että biisit kolahtavat kyseiseen kuulijakuntaan ja ovat tanssittavaksi sopivia. Lassen mainitsema selkeys ja kyseisen tanssilajin mukainen tyylinmukaisuus ovat tanssin kannalta olennaisempia kuin se mistä biisistä on kyse. Osa orkestereista tekee omaa tuotantoa, osa ottaa ohjelmistoon hyvinkin vanhoja ja perinteikkäitä tanssikappaleita, osa sovittaa radiosta kuultavia popbiisejä tanssittaviksi —makusasioista ei voi eikä kannata kiistellä niin kauan kuin musiikki on hyvin ja tanssittavasti soitettua.
Otapa itsellesi haaste ja käy kuuntelemassa (ja tanssimassa) useamman eri tanssiorkesterin keikalla ja mieti, mitkä ovat niitä elementtejä joista pidät juuri kyseisen bändin soitossa. Valitse pienempiä ja isompia kokoonapanoja, ja nuorempien versus kokeneenmpien muusikoiden kuuntelemista. Tulet huomaamaan että hyvää tanssimusiikkia on paljon!
5 tutustumisen arvoista tanssilavaa Suomen kesässä
Tähän loppuun vielä Lassen listaus tutustumisenarvoisista tanssipaikoista eri puolilta Suomea, pohjoisesta etelään. Valinnan perusteena on kesäiseltä tanssipaikalla aistittava tunnelma.
- Naapurivaaran Huvikeskus Sotkamossa. Upealla paikalla vaaran päällä sijaitseva lava, jonka henkilökunta tekee kaikkensa sekä soittajien että yleisön viihtymisen eteen.
- Härmän kylpylä Kauhavalla. Viihtyisässä kylpylähotellissa järjestetään tansseja, joihin tekee oman viehättävän tunnelmansa se, että pariskunnat ja pienet seurueet saapuvat viettämään yhteistä vapaata, johon tanssi-ilta kuuluu yhtenä osana. Härmässä osataan pitää hauskaa!
- Ilveskasino Kuopiossa. Tänne tullaan maantieteellisesti laajalta alueelta, perusjoukkona ovat lupsakat tanssivat savolaiset joiden kanssa ilta sujuu aina jouhevasti.
- Iitiän lava Lappeenrannassa. Karjalainen välittömyys heijastuu esiintymislavalle saakka.
- Särkän lava Punkalaitumella. Tämä lava on ainutlaatuisella paikalla, tanssimaan saapuu hyväntuulista kesäporukkaa laajalti koko etelä-Suomesta. Paikka toimii sekä tanssin aktiiviharrastajien että paikkakuntalaisten sosiaalisena kohtaamispaikkana.
