Paritanssien tanssilajit ovat syntyneet joukkotansseista. Muinaisina aikoina tanssittiin yleensä ulkona, usein ketjussa kiemurrellen tai piirissä. Kun tanssi siirtyi sisätiloihin, tanssikuvioiden muotoon vaikutti rakennuksen muoto: Suunnikkaan muotoisissa huoneissa oli luontevaa tanssia seinien suuntaisissa riveissä. Vastakkaisriveissä tanssitut tanssit johtivat luontevasti parinmuodostukseen ja näiden kontratanssien voidaankin katsoa olevan nykyaikaisen paritanssin esimuoto. Nykyisen kaltainen paritanssi ja tanssilajit ovat Euroopassa peräisin keskiajan lopulta jolloin myös rahvaan ja ylhäisön tanssit alkoivat erottua toisistaan. Ne erottuivat kuitenkin vain tanssityylin osalta, samat tanssilajit tunnettiin niin torpassa kuin linnassakin.
Tanssilajit ja niiden vakiointi käyntiin Englannissa 1920-luvulla
Ballroom dance on termi, jota käytetään paritanssin tanssilajeista laajalti eri puolilla maailmaa. Sen alkujuuret ovat Yhdysvalloissa, joissa sen syntyyn ovat vaikuttaneet sellaiset tanssimaailman legendat kuin Vernon ja Irene Castle, Fred Astaire ja Arthur Murray. Tanssilajit esiteltiin suurelle yleisölle tuon aikakauden elokuvissa, joiden kautta ne levisivät myös tanssisalonkeihin eli ballroomeihin
Nämä tanssilajit valtasivat Eurooppaa 1900-luvun alkupuolella ja 1920-luvun tietämillä järjestettiin Lontoon pienissä klubeissa myös pienimuotoisia tanssikilpailuja. Paritanssin suosio sekä sosiaalisena että kilpailulajina johti siihen, että alettiin kaipaamaan yhdenmukaista näkemystä siitä, mikä on hyvää tanssia ja miten sitä tulisi tanssihaluisille ihmisille opettaa.
Victor Silvester (1900-1978) oli tanssin maailmanmestari vuodelta 1921 ja hänen missionsa oli soveltaa eri tanssilajit ja niiden liikekieli tanssinharrastajille soveltuviksi. Tätä tukemaan hän musikaalisena ihmisenä perusti tanssiorkesterin, joka esiintyi BBC:n World Service -ohjelmissa tuhansia kertoja. Orkesterin tapa soittaa tanssimusiikkia muodostui tanssimusiikin tyylikouluksi, josta pyrittiin ottamaan oppia kaikkialla maailmassa.
Vuonna 1929 järjestettiin Great Conference, johon osallistuivat Brittein saarilla toimivien tanssiliittojen edustajat. Tässä konferenssissa keskusteltiin useista eri aiheista, tärkeimpänä siitä, että tanssinopettajan tärkein tehtävä on pystyä opettamaan tanssitaitoa tavalliselle tanssijalle ja tähän suunnattu opetus ja tanssilajien perusteet tulisi pitää mahdollisimman yksinkertaisina.
Löydät alla olevan lainauksen ja paljon muuta mielenkiintoista asiaa tästä linkistä.
The discussion covered a very wide range of subjects, but by far the most important was the decision that the first aim of the profession should be to cater for the general dancer and not the expert. For this reason the basic steps of the standard dances and of any new dance should be kept as simple as possible.4
Silvesterin lisäksi tuon ajan mestareita olivat Alex Moore ja Guy Howard, jotka muutaman muun opettajan lisäksi julkaisivat kirjoja, joissa vakiotanssien (ballroom dance) tekniikkaa, tanssitermejä ja kuvioita on kuvattu opetusta varten. Kirjat sisältävät sekä tanssin perusteet että pidemmälle ehtineiden harrastajien kuvioita. Myöhemmin, 1960-luvulla latinalaisamerikkalaisista tansseista vastaavia kirjoja ovat tuottaneet Imperial Society of Teachers´af Dancing ja Walter Laird. Kaikki nämä teokset ovat niin ikään edelleen maailmanlaajuisesti käytössä tanssinopettajatutkintojen (mm. ISTD JA IDTA ) lähdemateriaalina.
Näiden lähdekirjojen avulla tulevat tanssinopettajat oppivat tanssilajeihin ja niiden opettamiseen liittyviä termejä ja käsitteitä ja löytävät tapoja sanallistaa tanssilajeihin liittyviä ilmiöitä tavalla, joka on yhteinen kaikissa maissa, joissa tanssitaan vakioituja paritansseja joko kilpailullisessa tai sosiaalisessa muodossa.
Lue aiemmin julkaistu blogiartikkeli tanssitermien tärkeydestä.
"Ballroom dance" on useiden seuratanssikentän tanssilajien pohjana
Vakiointi tarkoittaa siis sitä, että yksittäinen tanssinopettaja tai useamman tanssinopettajan muodostama taho on analysoinut sitä, miten tiettyä lajia tanssitaan, mitkä ovat sen tanssilliset perusteet, mitä kuvioita siinä tehdään, minkälaiset parityöskentelyyn liittyvät asiat ovat lajille tyypillisiä. Vastaavaa vakiointia on tietyssä määrin tehty Suomessa mm. seuratanssinopettajakoulutuksissa, joissa haetaan yhteisiä linjoja lavatanssien opettamiseen eri tasoisille tanssijoille.
Vaikka vakiointi alkoi n. 100 vuotta sitten, tanssilajien pohja ja perusta on pysynyt koko tämän ajan samana. Sosiaalisen tanssin puolella lajien perusteet opetetaan tavallisimmin mukaillen tekniikkakirjoissa olevaa tietoa, suomalaisessa seuratanssikulttuurissa kuviomateriaalia varioidaan kulttuurille tarkoituksenmukaisella tavalla.
Jokainen, joka on näitä lähdeteoksia eli tekniikkakirjoja syvemmin opiskellut pystyy käyttämään niissä olevaa tietoa hyväkseen myös seuratanssin opetuksessa. Se mitä opettajan pitää pystyä tekemään on ymmärtää, mitä tarkoitusta varten oppilas harjoittelee tanssilajia —suuntaako hän tanssiurheiluharrastuksen puolelle vai hyödyntääkö oppejaan lavatansseissa.
Hidas Foksi
19,90 €
Sis. Alv 24 %
Mikäli tanssilajilla on olemassa vakioitu pohja, se on perustana myös TanssiOnlinen peruskurssilla ja lisämateriaalissa. Tästä esimerkkinä hitaan foksin peruskurssi, jossa tutustutaan englantilaisten vakioiman foxtrotin pohjalta sovellettuun kauniiseen ja rauhalliseen tanssilajiin.
Vakioidut tanssilajit suomalaisessa lavatanssikulttuurissa
Suomalaisella tanssilajit näyttäytyvät monipuolisesti tanssilavoilla, joissa tanssitaan monipuolisesti sekä vakioitujen vakiotanssien ja lattarien tyyppisiä lajeja että swinglajeja ja lisäksi tanssi-iltaan kuuluvat myös suomalaiset juuret omaavat kansantanssit, joihin humppa tässä yhteydessä voitaneen laskea mukaan.
On harmi, että vakio- ja latinalaistanssien tekniikkakirjat mielletään usein “kilpatanssin tekniikkakirjoiksi”. Viitaten artikkelin alkuun, nämä kirjat on kuitenkin alkujaan kirjoitettu helpottamaan lajien perusopetusta ja tuomaan esille tanssilajien tanssilliset perusteet ja tavallisimmin käytetyt peruskuviot. Opetettiin tanssilajeja sosiaaliseen tai kilpailulliseen tarkoitukseen, niiden perusteet pysyvät samana.
Yhteinen tanssillinen näkemys, johdonmukaisesti käytetty termistö ja samankaltainen peruskuviosto luovat luotettavuutta ja samankaltaisuutta tanssin alkeisopetuksen kentälle. Kun laadukkaan opetuksen avulla on luotu oppilaille hyvä pohja, voidaan ruveta tekemään persoonallisempia ratkaisuja sekä opetuksen suunnan että kuviomateriaalin osalta.
Rajat ovat muoto rajattomuudelle.
TanssiOnlinen Lissu on "vakioidun tekniikan" tanssilajien lähettiläs
Lissua voidaan pitää seuratanssikentällä vakioitujen paritanssilajien lähettiläänä. Hänen opetuksensa pohjautuu vahvasti vakioituun tanssitekniikkaan niiden tanssilajien osalta, joissa vakiointia on tehty. Lissu näkee turhana "keksiä pyörää uudestaan", hän käyttää mieluummin opetuksen pohjana jo tutkittuja ja hyväksi havaittuja faktoja joita hän soveltaa sopivaksi kullekin oppilaalle.
TanssiOnline-palvelun seuraavat tanssilajit noudattavat vakioitua pohjaa seuratanssikentälle sovellettuna: hidas valssi, valssi, hidas foksi, foksi, tango, rumba-bolero, cha cha, samba, jive. Lisäksi löydät palvelusta Lissun Tanssitermistön, josta opit niitä käsitteitä joita tanssinopetuksessa näiden lajien kohdalla käytetään. Käsitteiden ymmärtäminen auttaa sinua oppimisessa ja asioiden syy-seuraussuhteiden löytämisessä.
TanssiOnline Jäsenyys 6kk
129,90 €
Sis. Alv 24 %
Tule mukaan TanssiOnlinen jäseneksi tekemään tutkimusmatkaa paritanssin maailmaan.
