Mikä on polkka-nimisen tanssin asema lavatanssikulttuurissa? Entä mitä on polketti? Kesälavojen tanssivalikoima on suomalaisilla tanssilavoilla laaja, illan aikana tanssitaan reilusti toistakymmentä tanssilajia. Mukana on sekä vanhoja perinteisiä tansseja ja että uudempia tuttavuuksia. Kulttuuri elää ja kehittyy, mutta tietyt asiat pitävät pintansa ja säilyvät. Näitä asioita ovat etenkin perinteisillä lavoilla tanssittavat ns. kansantanssit eli jenkka, polkka ja masurkka. Nämä lajit ovat soineet kesäisillä lavoilla aina, usein bändin haitaristin esittämänä. 

Huomenta Suomi - Polkka

Lissu ja Lasse olivat mukana Huomenta Suomi -lähetyksessä lauantaina 15.7.2023. Kaksi lyhyttä tuokiota mentiin vahvasti improvisoimalla ja molemmin puolisella heittäytymisellä. Juontajat pyysivät Lassea soittamaan haitarilla polkkaa ja Lissu&Joanna -juontaja päättivät heittäytyä tanssin pyörteisiin Lassen soittaessa. Täysin vapaalla viennillä, ilman pienintäkään ennakkoharjoittelua Lissu vei Joannalle sekä kylkipolkettia että rinnakkain kävelyä —tämä osoituksena tämän tanssin helppoudesta suhteessa hyppypolkkaan, joka ei olisi suorassa lähetyksessä lennossa onnistunut keneltäkään ensikertalaiselta.

Katso Lissun ja Joannan polkettinäyte tästä.

Polkka on kansantanssi, kansanomainen tanssi ja seuratanssi (lavatanssi)

Lavatanssikansan suussa polkka, jenkka ja masurkka ovat kansantansseja, mutta mitä asiasta sanoo tanssintutkija, tohtori Petri Hoppu, joka oli keväällä luennoimassa Lissun organisoimalla kurssilla Länsi-Suomen opistolla? 

Petri määritteli kolme käsitettä seuraavasti:  

  •  Kansanomaiset tanssit = tämä on valtava repertuaari, joita ihmiset eli kansa tanssii. Tämä käsite pitää käytännössä siis sisällään paljon lavoilla nähtävää tanssia, sitä jota ei varsinaisesti opeteta, mutta jota ihmiset tanssivat vapaasti improvisoiden eli vapaalla viennillä. 
  •  Kansantanssit = käsite viittaa niihin tansseihin, joita kansantanssiliike tanssii. Kansantanssiliike on määrätietoisella ja pitkäjänteisellä työllä aikaansaanut laajat tanhukokoelmat, joiden pohjalta tanssijoita opastetaan aitoon ja tyylinmukaiseen suoritukseen. Näitä tansseja opetellaan usein ryhmätansseina tai tietynlaisina variaatioina eli ne eivät perustu vapaaseen vientiin.
  • Seuratanssit = tämän tanssityylin juuret ovat sekä kansanomaisissa tansseissa että organisoitua toimintaa järjestävien tahojen, esim. tanssikoulut, opettamissa tansseissa. jälkimmäisiä lajeja lavoilla edustavat esim. ne lajit, joihin löytyy tietyn tanssinopettajatahon vakioima tapa opettaa lajia. Osa opettajista ja ohjaajista haluaa ”opettaa sitä mitä kansa tanssii” ja osa pitää enemmän kiinni lajin laajemmasta ja vakioidummasta opetusperinteestä. Seuratanssit on tässä yhteydessä synonyymi sanalle lavatanssi. 

Polkka ja muut lavoilla tanssittavat perinnelajit kuuluvat siis kaikkien kolmen käsitteen alle. Polkkaa tanssitaan kansan parissa sosiaalisissa tanssitilanteissa ja sitä tanssitaan kansantanssiliikkeen alla. Ja sitä opetetaan tanssikouluissa. Seuratanssikentällä polkkaa tanssitaan valtaosin ”hyppypolkkana” ja myös sen opetus painottuu tähän tyyliin tanssia lajia. Tämä on kuitenkin vain yksi tapa tanssia polkkaa ja jää usein aloittavammalta, huonokuntoisemmalta tai iäkkäämmältä tanssijalta tanssimatta. Olisi hienoa, jos hyppypolkalle olisi olemassa myös tanssinopetuksessa helpompi ja nivelystävällisempi vaihtoehto. Ja onhan se: POLKETTI! 

Polkka vai polketti

Polkka vai polketti?

Lähteenä seuraavissa polkan ja polketin määritelmissä olen käyttänyt Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuneiden Emma Laitisen ja Sofia Timosen opinnäytetyötä Rytmitä, toista perässä ja tanssi.

Polkka

Polkka on böömiläinen kansantanssi, joka levisi 1800-luvulla ympäri maailmaa. Suomalaisen polkan hyppäävä tyyli vakiintui 1900-luvun alussa kansantanssiliikkeen toiminnan myötä. Tämän päivän suomalaisessa polkassa näkyy vahvasti naisvoimistelun vaikutus polkan vahvana ylöspäin vetona ja hyppäämisenä.

Suomalainen polkkamusiikki eroaa muiden maiden polkkamusiikista ”kiivaudellaan” ja tyypillistä sille on myös molliharmonia. Musiikin soittotyyli on hyvin staccatomaista, painotus on vahvasti tahdin ensimmäisellä iskulla. 

Polkka on siis hyppypohjainen tanssilaj, jonka perusaskelikko koostuu tasahypystä ja juoksuaskelista. Suomalainen polkka on muiden maiden polkkiin verrattuna omanlaistaan perustuen juurikin tasahyppyyn, puolivarpailla pysymiseen ja päkiäjohtoiseen juoksuun. Suomalainen polkka pysyy korkealla: liikkeen jousto lähtee vahvasti tanssijan nilkoista ja jalkapohjista, mutta hytkeen tuottamiseen osallistuvat myös polvet ja lonkat. 

Polkan askelikkoja:

  • peruspolkka etu- ja takasuuntaan
  • kylkipolkka
  • kantapolkan 4 eri variaatiota (Lissun huomautus: tämä. on pohjana lavoilla tanssittavalle swingpolkalle)

Polketti

Kävelypohjainen polketti on Ruotsista Suomeen kotiutunut polkan tanssivariaatio, jota voidaan käsitellä polkan alalajina, mutta lisäksi sitä voidaan pitää myös omana lajinaan. Polketin arvellaan kehittyneen aikana, jolloin polkkamusiikki saapui, mutta varsinaisia askelia ei vielä ollut ja musiikkiin tanssittiin polskan askelia. 

Polketin askelikkoja.

  • kävely
  • vaihtoaskel
  • pistopyörintä
  • hoppavalssi (=lavatanssikielellä perushumpan askel)
  • kylki- ja laukkapolketti

Kyse on siis hyvin vanhasta ilmiöstä, joka on Suomessakin kansantanssipiireissä ollut tiedostamattomasti olemassa. Suomessa polketti-nimi otettiin uudestaan käyttöön 2010-luvulla. Suomalaisen polketin hytkettä voi kuvailla vieterimäisenä, alakautta vauhtia hakevana ja ylöspäin keinahtavana liikkeenä. Siinä ei ole nähtävissä suoranaista hyppyä, kävelyn lisäksi perustassa on käytössä NNH vaihtoaskel sopivalla hytkeellä maustettuna. 

Polkettimusiikissa painotetaan polkan tavoin tahdin ensimmäistä iskua, musiikki on kevyttä ja kannustaa ylöspäin suuntautuvaan hytkeeseen. Tempoliukuma on laaja, jopa 105-135 iskua minuutissa (puolinuotti). Musiikki on siis tyypillisesti hyvin lähellä polkkaa ja polkettia voikin tanssia mihin tahansa polkkakappaleeseen. 

Polketin kautta polkkaan

Kuten aiemmassa tekstissä todettiin, polketti toimii polkan alalajina ja myös erinomaisena tapana lähestyä polkan tanssimista. Varsinainen suomalaisen polkan perusaskel vaatii usein pitkän opetteluajan ja usein oppilaat tuskastuvat sen oppimisen vaikeuteen. Kävelypohjaisen polketin ja siinä käytettävän vaihtoaskeleen kautta polkkamusiikkiin pääsee tanssimaan huomattavasti pienemmällä harjoittelumäärällä ja hyppypohjaista polkan askelta voi harjoitella siinä sivussa. Myöhemmin, kun molemmat tavat ovat hallussa, tanssiiin saa kivoja variaatioita käyttämällä sekä polkan että polketin erilaisia askelikkoja. 

TanssiOnline -palvelun kurssimateriaalissa pääset tutustumaan polkaan nimenomaan polketin kautta, joka on valittu palvelun peruskurssin lähestymistavaksi. Varsinainen suomalainen hyppypolkka on tulossa mukaan, se julkaistaan polkan lisämateriaalin yhteydessä elokuussa.