Suomen omat tangon tyylit ja niiden erilaiset ilmiöt ovat pääosassa kolmannessa tangon monet kasvot artikkelisarjassa. Olemme sarjan ensimmäisessä artikkelissa päässeet tutustumaan tangon historiaan ja siihen, miten se saapui Eurooppaan ja lähti täällä muotoutumaan omanlaisekseen ja toisaalta palasi Argentiinaan muokkautuakseen siellä omaksi tyylilajikseen. Toinen artikkeli valotti kolmea Suomessakin opetettavaa tangotyyliä ja sarjan viimeinen artikkeli tarkastelee osaa suomalaisen tangotyylin ilmiöistä.

Artikkelikuvassa tanssivat Wanhaa Tangoa Kari Laakkonen ja Hanna Tuunanen, kuvan on ottanut Maiju Landström.

Mitä on suomalainen tango?

Kuten edellisessä artikkelissa kävi ilmi, suomalaista tangoa on vaikea määritellä yksiselitteisesti, niin monia eri vivahteita siihen on vuosikymmenten saatossa tullut. Tähän artikkeliin on valittu ensimmäiseksi esittelyyn ns. Suomalainen Tango eli Suomitango, se jota yleisimmin kursseilla opetetaan ja joka näyttäytyy vahvasti myös lavatanssikilpailuissa. Lisäksi mukana on kolme suomalaisen tangon rekisteröityä tuotetta. Näiden lisäksi eri tahoilla on olemassa vielä lisää nimettyjä tangotyylejä, mutta ne jäävät tässä artikkelissa mainitsematta.

Valintoja koulutus- ja kurssitoiminnan kasvaessa 1990-luvun alussa

Lavatanssissa ja myös sen opetuksessa tapahtui iso muutos 1980-90-luvuilla kun lavoilla alkoi näkymään yhä enemmän ns. kädenalitansseja ja lattareita, bändit vastasivat tähän ja yhtäkkiä tanssittavien lajien määrä kasvoi. Samaan aikaan oli aloitettu ensimmäisiä seuratanssinohjaajakoulutuksia, Oulussa alkoi seuratanssin ammatillinen koulutus ja ohjaajakoulutuksista valmistuneet ohjaajat perustivat lavatanssiin erikoistuneita seuroja eri puolille Suomea.

Tangon kohdalla tämä tarkoitti sitä muutosta, että käsite "suomalainen tango" tanssilajina alkoi muotoutua. Se pohjasi edellisessä artikkelissa mainittuun foksipohjaiseen tangoon eli perusaskelikkona tanssittiin HHNN-rytmistä askelikkoa. Tanssillisen tyylin kehittymistä ohjasivat sekä samoihin aikoihin yleistyneet lavatanssikilpailut ja ohjaajakoulutuksissa tehdyt tanssilliset valinnat. 

Yhtenäistä linjaa ei (onneksi) ole täysin saavutettu vaan edelleenkin tangon opettamisen ja tanssimisen tapa on elävä ja muokkautuu tekijänsä näköiseksi. Useimmiten tyylit pohjautuvat HHNN-askelikkoon, mutta sitä näkee tanssittavan sekä napakasti ja alhaalla että pehmeämmin ja soljuvammin, myös opetuksessa varioidaan näiden kahden tyylin välillä. Tämän lisäksi kentällä tanssitaan vanhaa suomalaista tangotyyliä nimeltä Wanha Tango, kokeilevampaa tyyliä eli Fuusiotangoa ja onpa suomalainen tango innoittanut nuoremman polven tanssinopettajat kehittämään vielä uuden tyylin Finnish Smooth Tango. Useammassa tangotyylissä on mukana mausteita sekä aiemmissa artikkeleissa esitellyistä argentiinalaista tangosta että englantilaisten vakioimasta tangosta.

Kaikki edellä mainitut tangotyylit siis edustavat suomalaista tangoa, onko joku niistä ”oikeampi” kuin toinen? Otetaanpa ne tarkasteluun yksi kerrallaan. 

Tangon tyylit | Suomitango

Seinäjoen Tangomarkkinoilla kesällä 2023 käydyn tanssikilpailun tunnelmista tehdyssä videossa on vahvasti nähtävillä tangon tämän hetkinen olemus. Pohjana on HHNN-perusrytmi, jota kuitenkin varioidaan monipuolisesti. Kuvioina erilaisia oikeita ja vasempia käännöksiä sekä yhteen-askel -että ohiaskel-lopetuksella, promenaadikuvioita, rytmisiä vaihteluja soivan musiikin innoittamana sekä erilaisia linjoja musiikillisten fraasien lopuissa. 

Video: Lavatangon SM kisa 2023 Seinäjoki

Tämä HHNN-pohjainen on se tyyli, josta kentällä tavallisimmin käytetään lajinimeä Suomalainen Tango tai Suomitango. Tässä artikkelissa käytämme lajin referenssinä tällä hetkellä lavatanssikilpailuissa nähtävää tangotyyliä, jota myös valtaosin kentällä opetetaan. 

Ominaispiirteet:

  • Tanssiasento raamikas ja suhteellisen laaja, vartalokontakti pitkä, usein haetaan (parin pituuserosta riippuen) "otsakontaktia" eli päät pidetään lähellä toisiaan.
  • Liikkuminen normaali tasoa alempana, rennoin hieman koukistetuin polvin
  • Askellus vahvaa ja voimakasta, askelpituus suhteellisen pitkä.
  • Tavallisimmin tyylinä opetetaan aksentoitua ja vahvaa, napakkaa liikettä, mutta musiikintulkinnallisena keinona harjoitellaan myös pehmeämpää ja keinahtavamapaa liikkumistapaa.
  • Tavallisimpina kuvioina oikeat ja vasemmat käännökset, promenaadikuviot, pistot ja linjat
  • Tanssilla pyritään ilmentämään soivan kappaleen tunnelmaa ja rakennetta.
  • Tämä on se tangotyyli, jota opetetaan useimmilla tanssikursseilla eli tätä näkee tanssittavan lavoilla, joko kuvatussa muodossa tai persoonallisemmalla otteella.

Uusina elementteinä mukaan tullut mausteita argentiinalaisesta tangosta ja englantilaisen tangon rytmityksiä. Näitä käyttämällä sekä tanssittava kuviomateriaali että erilaisten rytmitysten kautta aikaansaadut dynaamiset elementit monipuolistuvat ja tuovat tangoon tuoretta ilmettä. 

Alla olevalla videolla Tanssikoulu Playn Joonas Kainulainen ja Alina Mustamaa tanssivat kaunista tangoa Marko Maunukselan Vanamo-kappaleeseen käyttäen paljon kansainvälisen tangon NNH-rytmitystä hyväksi dynaamisena tehokeinona. Kansainvälisen tangon materiaalista tanssista löytyvät maukkaalla tavalla varioituina: open reverse turn lady outside, four step, back corte, right foot walk to promenade + natural promenade turn, natural rock turn sekä contra check eli tämänkin tangotyylin eli "kilpatangon" elementeillä pystyy todella kauniisti maustamaan suomalaista tangoa kun ne sovittaa suomalaiseen tyyliin ja kappaleen tunnelmaan sopiviksi.

Video: Tango Keravan Taitokolmiolla 18.9.2023

Tärkeää on ymmärtää se, että suomalaista tangoa sekä tanssitaan että opetetaan monella eri tyylillä, joista yllä kuvattu Suomalainen Tango on ehkä se mihin useimpien kurssien opetuksessa pyritään. Hienoa olisi, jos tango saisi säilyttää monimuotoisuutensa myös suomalaisen tangon sisällä eli sitä ei sidottaisi tapaan, jonka tarkoitus on tuottaa tietyntyylistä tanssia. 

Tangon tyylit | Wanha Tango

Tyylin on kehittänyt tanssinopettaja Juhani Tahvanainen ja Wanha Tango -nimi on annettu kadonneelle tanssityylille, jota tanssittiin Suomessa tanssilavoilla erityisesti maaseudulla. Tämä tyyli säilyi siirtolaisten ja romanien keskuudessa, jotka veivät tyyliä mm. Ruotsiin. Tahvanainen törmäsi tyyliin opettaessaan ruotsinsuomalaisia ja kehitti tästä tangotyylistä Wanhan Tangon. Tämä tangotyylillä on oma vankka harrastajakuntansa, jonka mielestä tämä tyyli edustaa ”sitä aitoa suomalaista tangoa”. 

Ominaispiirteet:

  • Tanssiasentoon ei haeta laajuutta, vartaloiden välissä usein A-asento. Useimmiten tanssiparin katse on yhteisen käden suuntaan.
  • Liikkuminen perustuu normaaliin kävelyyn ja keinahtaviin sivuaskeleisiin.
  • Tanssin tyyli on tasaista, dynamiikan vaihtelut näkyvät askelten rytmityksissä.
  • Tyylissä on paljon vaikutteita siitä tangosta, joka tuli Suomeen vuonna 1913 eli argentiinalaisen tangotyylin elementit ovat tässä tanssissa läsnä.
  • Perusaskelikon rytmi on HNNH eli sen kesto on 6 iskua samoin kuin ”suomalaisessa tangossa” (HHNN).
  • Kuvioina oikeita ja vasempia käännöksiä, promenaadikuvioita ja pistoja.

Wanha Tangon harrastajat ovat vuonna 2023 aktiivinen ja tiivis yhteisö, joka pyrkii vaalimaan tätä tangotyyliä. Sivustolta wanhatango.fi löytyy tietoa tangotyylistä, kursseista ja monesta muusta tähän tangotyyliin liittyvästä asiasta. Yhteisöllä on myös oma FB-sivu, Wanhan Tangon ystävät.

Wanha Tango on rekisteröity tuotemerkki eli tämän nimisenä tätä tangotyyliä saavat opettaa vain koulutetut ohjaajat. Lista Wanhan Tangon opettajista löytyy lajin nettisivulta. 

Oheisen video on kuvattu syyskuussa 2023 järjestetyistä Wanhan Tangon SM-kilpailuista.

Video: 16 .9 -23 Wanha tango finaalia

Tangon tyylit | Fuusiotango

Tämä on tanssinopettaja Juhani Kuosmasen vastine sille, että eri tangotyylien tanssijat ovat ”linnoittautuneet” omiin kuoppiinsa vaikka tangon pitäisi hänen mukaansa olla yhteistä kaikille, sen pitäisi yhdistää eikä erottaa.  

Lue lisää Juhanin ajatuksista tästä. 

Fuusiotangon perusajatus on yhdistää tangon eri tyyleistä parhaiten seuratanssiin sopivat elementit ja muokata niistä tangon, joka taipuu mihin vain. Koska tämä tangotyyli hyödyntää sekä erilaisten tangotyylien että myös muiden seuratanssien elementtejä, rytmityksiä ja kuvioita, se taipuu musiikintulkinnallisesti täyttämään sekä staccatomaiset että haikean melodisiin tangoihin ja jokainen voi muokata tangosta oman näköisensä, tuoda tanssissa esille omaa persoonaansa. Koska kuviointi on monipuolista suuntien, rytmiikoiden ja tilankäytön suhteen tämä tyyli sopeutuu ruuhkaan ja pieneen tilaan erinomaisen hyvin.

Juhani lähti kehittämään tangotyyliä Matti ja Sannu Heikkilän kanssa ja heidän mukaansa tällä hetkellä opetus lähtee siitä, että mukaan otetaan alusta lähtien kolmen eri tangotyylin elementtejä: suomalainen tango (HHNN -pohjainen), argentiinalainen tango ja Wanha Tango (HNNH). Tämän lisäksi mukana käytetään usein  kansainvälisen tangon ja rumba-boleron elementtejä, eikä mikään estä musiikin niin kutsuessa sukeltamaan muihinkaan tanssilajeihin. 

Alla olevalla videolla on Matti ja Sannu Heikkilän upea Fuusiotango-tulkinta Marko Maunukselan kappaleesta Voi yksi päivä olla sata vuotta.

Video: FC89E313 3601 49C9 BD4B 9F8D63464AEF

Tyypillisiä elementtejä Fuusiotangolle ovat:

  • Pohjana tämän lajin kaikissa kolmessa tangotyylissä on HHNN -rytmi, mutta sitä lähdetään varioimaan mahdollisimman alkuvaiheessa. Sannun sanoin: ”Sääntö on se, että ei ole sääntöjä”. Tanssijat pyrkivät tulkitsemaan rytmityksillä musiikin fraseerausta, melodiarytmiä ja dynaamisia elementtejä.
  • Tanssiasennon monipuolisuus. Lähtökohtana on suljettu tanssiote, mutta sen eri tanssiasentojen lisäksi vaihtelua on otteen etäisyydessä ja muodossa ja tanssiessa ote muuntautuu tarpeen mukaan myös avoimeksi.
  • Tanssin taso eli kuinka alhaalla- ylhäällä tanssitaan vaihtelee tyylin ja musiikin tunnelman mukaan.

Fuusiotango on Wanhan Tangon tavoin rekisteröity tuotemerkki, jota sen nimisenä saavat opettaa vain koulutetut ohjaajat. Näitä tämän tangotyylin kohdalla on kouluttajien eli Juhanin vaimonsa Maijan ja Heikkilöiden lisäksi vain muutama muu opettaja.

Tangon tyylit | Finnish Smooth Tango

Uusin tulokas, suomalaisen tangon kentällä on kolmen tanssinopettaja pariskunnan (Antikainen, Heikkilä, Helenius) kehittämä Finnish Smooth Tango, joka yhdistää suomalaista tangoa ja American Smooth -tangoa suomalaisen tangon toimiessa tanssin kivijalkana.

Tutustu lisää Finnish Smooth Tangoon.

Harri Antikainen kertoo tämän tangotyylin synnystä:

"Ystävälläni amerikkalaisella Edward Simonilla on melko samanlainen tausta kuin minulla. Meillä on ollut esimerkiksi samoja opettajia. Kerran hänen kanssaan jutellessa ja ajatuksia vaihtaessa, tuli idea, että jos nämä kaksi tangomuotoa, suomalaisen ja amerikkalaisen tangon yhdistäisi, se vain rikastuttaisi tanssia. Ajatuksesta toteutukseen kesti kuitenkin hetken. Kun Korona maaliskuussa 2020 tuli, löytyi aikaa uudelleen pureutua tähän ajatukseen, tanssimuotojen yhdistämiseen ilman rajoja.

Edward Simonin lisäksi kerroin ajatuksesta myös tanssiparilleni ja elämäni jakajalle Niinalle sekä kokeneille tanssijoille Matille ja Sannulle sekä Samille ja Jutalle. Etäyhteyksien välityksellä kävimme Helsinki, Vaasa ja New York akselilla läpi tätä ajatusta sekä miltä Finnish Smooth Tango voisi näyttää, missä vaihdetaan vapaasti tanssiotteita. Näin syntyi uusi tanssimuoto, johon saimme peruskuvioiden lisäksi kolme eri tasoa."

Tämän tangotyylin ominaispiirteitä ovat:

  • Tanssia tanssitaan avoimessa otteessa, usein myös varjo-otteessa (shadow position), jossa pari tanssii ikään kuin peräkkäin normaalin vastakkaisen tanssiotteen sijasta.
  • Tanssiotteen muoto ja etäisyys vaihtelee paljon tanssin aikana, mikä luo tanssiin syvyyttä ja intensiteettiä.
  • Pohjana on HHNN -pohjainen tango.
  • Lisämausteita haetaan sekä argentiinalaisesta tangosta että kansainvälisestä tangosta.
Tangon tyylit / Maiju
Kuvan on ottanut Maiju Landström. Kuvassa Wanhan Tangon taitajat Kari Laakkonen ja Hanna-Mari Tuunanen.

Summa summarum: Tango on meille rakas ja tärkeä!

Kaikesta edellisestä, tyylien ja ilmiöiden moninaisuudesta, voi päätellä, että tango on meille suomalaisille äärettömän rakas ja tärkeä. Sen elinvoimasta halutaan pitää kiinni kehittämällä sitä edelleen ja pitämällä se kiinni ajassa hukkaamatta sen alkuperää. Eli perinnettä halutaan vaalia ja kunnioittaa, mutta samalla tangon halutaan elävän ajan hengessä ja uudistuvan.

Liisa Kontturi-Paasikko
Artikkelin kirjoittaja on pitkänlinjan tanssinopettaja ja -kouluttaja, useita tanssialan tutkintoja suorittanut ja alan tunnustuksia saanut Liisa Kontturi-Paasikko. Jäikö joku asia mietityttämään? Ota rohkeasti yhteyttä: liisa@tanssintahti.com, 050-4431011