"On sitä vaikea selittää, kun ei ymmärrä itsekään. Miks´ joku tuokio jää

mieleen toisia pidempään?” 

Syksyn tummat tuulet tuovat mukanaan annoksen haikeutta. Suomalaisessa mielenmaisemassa asuu kaipaus, odotus, usko siihen että huominen on minulle hyvä ja odotus siitä, että joku tai jokin koskettaa sisintä.

Tango on aina puhutellut meitä, kaikissa eri muodoissaan. Liekö löytyy toista musiikki- ja tanssityyliä, joka koskettaa yhtä vahvasti kuin tango. Sen varsinainen kulta-aika osuu 1960-lukuun, jolloin lähes jokaisessa kylässä oli oma tanssilava ja jolloin suuret ikäluokat hakivat tanssilavoilta elämänsä prinssiä ja prinsessaa. 

Tangomusiikin uudet tuulet

” joka päivä mä toivon vaan,

että tänään se tapahtuu. ”

Tangon suuret säveltäjät Toivo Kärki ja Unto Mononen eivät saaneet vertaisiaan jatkajia, mutta tango on pysynyt mukana suomalaisessa tanssimusiikissa ja tanssikulttuurissa eikä se näistä tule varmaan koskaan häviämään. Vastaavanlaista massatuotantoa mitä Kärki ja Mononen aikoinaan tekivät ei kukaan ole heidän jälkeensä  tehnyt, mutta uusia tangoja on syntynyt tasaisin väliajoin ja moni uudemmista tangoista onkin jäänyt elämään sekä tanssijoiden että kuuntelijoiden sydämiin vanhojen klassikkojen rinnalle.

TanssiOnline-jäsenenä sinulla on mahdollisuus tutustua Tango-musiikin rytmiikkaan Lasse Paasikon Tanssimusiikin rytmiikka-luento sarjassa.

Seinäjoen Tangomarkkinat ovat tehneet ison työn suomalaisen tangon säilyttämiseksi ja uudistamiseksi ja siellä on jo vuosien ajan pidetty tangolaulu ja -tanssikilpailun ohella tangon sävellys- ja sanoituskilpailu.

Teoston sivuilta löytyy artikkeli ”Vieläkö on tangomusiikin tekijöitä?”. Artikkelissa Tangon sävellys- ja sanoituskilpailun tuomariston puheenjohtaja Wemppa Koivumäki kertoo ajatuksiaan tangosta. Hänen mukaansa on vain yksi menestysresepti hyvään tangoon: ”Kappaleessa on oltava tunnetta. Jotain, mikä saa karvat käsissä nousemaan.” Tästä olemme varmasti kaikki samaa mieltä.

Tango tanssina

Tanssikansan keskuudessa tango on kestosuosikki, jossa tanssin tunnelman voi löytää ihan vaan olemalla läsnä, lähellä mutta josta toisaalta löytyy monenlaisia versioita, joiden kautta omaan tanssitulkintaan saa halutessaan lisää monipuolisuutta. 

Tanssinopettajien ja pidempään tanssia harrastaneiden tanssijoiden keskuudessa tangon tanssiminen ja sen opettaminen puhututtaa aika-ajoin paljonkin, etenkin mikäli on tarve saada mielipide ”oikeasta tavasta tanssia tangoa”. 

” Mut jos ei tänään, niin päivään uuteen jaksan mä odottaa. Kun uskoo haaveeseen, koskaan luovuttaa ei saa.”

Tarvitseeko olla "oikeaa tapaa"? Voisimmeko hyväksyä sen, että tango pitää sisällään paljon ja että jokainen voi poimia itselleen ja omalle tangolleen sopivat asiat juuri sellaisina kuin tuntuu siinä kohtaa kun musiikki lähtee soimaan ja täyttää tanssijan sielun. Saman tangon sisälläkin voi tapahtua monenlaisia asioita, siihen voi mahtua aksentoitua räväkkää liikettä yhtä lailla kuin pehmeää ja aistillista, lämmintä läsnäoloa.

Haaveena voisi olla se, että jokainen löytäisi oman tapansa antaa tangon koskettaa ja uskaltaisi luottaa siihen.

Tangon tunne koskettaa aina uudestaan

Tunne on universaali asia. Se on asia, joka voi jokaisella olla erilainen ja se on jokaisen oma. Sitä voi olla vaikea määritellä ja se voi saman asian suhteen oli eri päivinä hyvinkin erilainen, se tuntuu kehossa eri paikoissa. Tangon aikaansaama tunne voi syntyä kuulemalla tai tanssimalla, mutta se vaatii aina läsnäolon hetken.

Hyvää tangoa ei voi kuunnella ”ohimennen toisella korvalla” ja jos sen tanssii, haluaisi päästä tanssimaan ihmisen kanssa, jonka kanssa tunteen pystyy tasavertaisesti jakamaan. 

Joskus sattuu niitä hetkiä, jolloin kaikki palaset loksahtavat paikalleen. Tangon tunteen ja tangon koskettamisen osalta yksi niitä oli eittämättä ensimmäisessä Tanssii Tähtien kanssa -lähetyksessä nähty Ernestin ja Anniinan tango. Sitä on kommentoitu sosiaalisessa mediassa sadoissa ja sadoissa kommenteissa. 

Muutama kommentti kiteyttää katsojien ajatukset: 

” Lumouduin niin, että oli vaikea nukahtaa illalla”

” Tanssin jälkeen näytti siltä, että Ernest oli käynyt tanssitaivaassa”

” Tulihan liikutuksen kyyneleet tanssin ja kappaleen yhteisvaikutuksesta.” 

” Siitä huokui se mitä tangosta pitääkin. Lavatanssin näkökulmasta katsottuna”. 

” Suomalaista tangoa parhaimmillaan” 

Ernestin ja Anniinan tango selvästi upposi suomalaiseen mielenmaisemaan, he saavuttivat siinä sen tunteen joka on meille niin tuttu. Jos tanssia analysoi, sen tanssillinen materiaali oli kuitenkin puhtaasti vakioidun englantilaisen tangon (ns.kilpatanssitangon) pohjalta tehtyä. Hassua, eikö? —Upea musiikki ja se tunne, minkä pari onnistui luomaan rikkoi raja-aitaa siitä mitä tanssiaskelia ja -kuvioita voidaan tehdä menettämättä meille tuttua tunnetta tangosta.  

” En kasvojas muista,

mut muistan ihosi tuoksun.” 


Lissu
Jäikö artikkelista kysyttävää? Ota rohkeasti yhteys: liisa@tanssintahti.com, 0504431011