Tanssinoppiminen ja sen purkaminen osiin on Anssi Kirkonpellon osaamisalaa. Anssi on Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutuksen tutkintovastaava, jonka intohimo on tutkia paritanssin ilmiöitä uudenlaisista näkökulmista. Hän haluaa opettaa tanssia, joka perustuu luonnolliseen liikkeeseen ja siihen että asiat syntyvät erilaisten kehollisten ketjutusten tuloksena. Tämän näkökulman kautta Anssi on kehittänyt taidon harjoittelemiseen erilaisia harjoitteita, joissa, oululaisittain, "ei tehdä mittään" vaan annetaan asioiden tapahtua. Mihin tämä kaikki perustuu, lue siitä Anssin vierailijakynäblogista!
Anssi Kirkonpelto: Tanssinoppiminen tapahtuu kun teet kaikki päinvastoin
Tanssinoppiminen on siitä hassua, että yllättävän moni asia toimii päinvastoin, itse asiassa voisin väittää, että lähes kaikki. Mallista oppiminen on tärkeä osa tanssin oppimista, mutta se mitä näet ei kerro mitä pitää tehdä. Lähes kaikkeen liikkumiseen liittyy vastakkaisuuden eli opposition käsite. Tämän ilmiön taustalla vaikuttaa Newtonin kolmas laki eli voiman ja vastavoiman laki.
JOKAISella voimalla on aina yhtä suuri mutta vastakkaissuuntainen voima eli vastavoima.
Käytännön esimerkki kyseisen lain soveltamisesta löytyy sekä tanssikävelystä että ryhdistä. Kun sinä työnnät lattiaa niin lattia työntää sinua. Riippuen suunnasta mihin työntö tapahtuu, tuo vastavoima joko liikuttaa sinua eteenpäin tai ylläpitää vartalon kannatusta. Kun tukijalka työntää lattiaa alas ja taaksepäin, lattia työntää sinua ylös ja eteenpäin. Mikäli lattiaa työnnetään kohtisuoraa alaspäin niin se auttaa ylläpitämään vartalon kannatusta eli kantamaan kehon painoa.
Edellä mainittu ilmiö ei välttämättä tapahdu täysin oikein, jos mukana ei ole ajatus kehon osista, joiden välillä vastakkaisuus syntyy. Ihmisen keho on erittäin älykäs, hermolihasjärjestelmä ohjaa liikesuorituksia uskomattomalla tarkkuudella. Ajatuksen ohjaaminen oikeisiin kehonosiin tuo tanssiin tarvittavat nyanssit.
Tanssinoppiminen ja vastakkaisuuden käsite
Hyvä kehon kannatus on kehon vastakkaisuutta ja tämän ymmärtäminen liittyy vahvasti tanssinoppimiseen. Jalat ovat kohti lattiaa ja päälaki kohti kattoa, jolloin näiden kahden pisteen välille syntyy vastakkaisuus mikä näkyy kehon pidentymisenä tai hyvänä ryhtinä. Yläpiste voi vaihdella tilanteen ja tanssilajin mukaan. Myös tanssijan fyysinen rakenne vaikuttaa asiaan.
Yllä mainitussa esimerkissä kehonosien vastakkaisuus ja yhteys syntyy loitontamalla, mutta yhteys voi syntyä myös lähentämällä pisteitä, esimerkiksi avoimen otteen tansseissa kehon keskustan ja yhteisen kontaktipisteen (käden) välillä. Liike on yleensä hyvin minimaalista kumpaankin suuntaa, tärkeintä on, että yhteys tai vastakkaisuus syntyy. Vastakkaisuus tuo mukanaan kehollisen yhteyden sekä oman kehon, että tanssiparin välillä.
Vastakkaisuuden laatuun vaikuttaa myös kehon liikkuvuus, esimerkiksi ryhdin ja suljetun otteiden tanssien taka-askelten osalta. Jos keho ei ojennu tai veny, niin vastakkaisuutta voi olla vaikea löytää. Liikkuvuutta voi lisätä liikkumalla, mutta kannattaa myös venytellä harjoitusten päätteeksi. Muista säilyttää myös rentous liikkumisessa. Vartalon kannatus eli vertikaali vastakkaisuus stabiloi asentoa, jolloin vartalon pintalihaksia ei tarvitse jännittää, mikä aiheuttaisi jäykistymisen.
Kehon vertikaali kahdensuuntainen venyttäminen liikkumisen aikana siis ylläpitää hyvää ryhtiä sekä tuottaa liikettä. Pyörität jaloillasi maapalloa taaksepäin, niin itse liikut eteenpäin.
Anssin omalla YouTube-kanavalla on paljon hyödyllisiä, maksuttomia vinkkejä seuratanssijoille.
Esimerkkejä vastakkaisuutta sisällään pitävistä tanssinoppimisen ilmiöistä
KANNATUS: Kun työnnät lattiaa, niin lattia työntää sinua ylöspäin!
KÄVELY: Kun pyörität jaloillasi maapalloa taaksepäin, niin pääset eteenpäin tai jos työnnät maapalloa taaksepäin niin pallo työntää sinua eteenpäin!
KALLISTUS: Kallistus on kohotus. Jos haluat esimerkiksi hitaassa valssissa kallistaa oikealle, kohotat vasempaa kylkeä ylöspäin, jolloin liike näyttää kallistukselta oikealle. Tässäkin vastakkaisen kyljen kohotus on kyljen vastakkaissuuntainen liike eli jalat alas ja kylki ylös.
NOUSU JA LASKU: Nousu tapahtuu työntämällä lattiaa eli alavartalon suunta on alas ja ylävartalon suunta ylös. Keho venyy kahteen suuntaan tässäkin. Alastulossa alavartalo laskeutuu, mutta ylävartalo haluaa jäädä ylös.
SUUNNAN VAIHTO: Suunnan vaihto pitäisi olla aina mahdollinen, sillä tukijalka, esimerkiksi takajalka työntää sinua eteenpäin niin yhteys lähtöpisteeseen säilyy. Kehon paino on varautunut liikkeessä molempiin suuntiin.
KEHOLLISET YHTEYDET: Syntyvät, kun kehonosien välille syntyy loitonnus tai lähennys. Kaikki vastakkaisuudet liikkeessä synnyttävät samalla myös kehon yhteydet. Kun tanssija käyttää kaikessa liikkumisessaan vastakkaisuutta niin keholliset yhteydet ovat aina aktiivisena. Yhteys on kehon osien suhteellisen sijainnin tiedostamista asennoissa tai liikkeessä.
FYYSINEN VIENTI JA SEURAAMINEN: Kun tanssipari hallitsee omat keholliset yhteydet, ei yhteisen fyysisen yhteyden syntyminen ole ongelma. Esimerkiksi suljetussa tanssiotteessa voima välittyy viejän tukijalasta viejän kehoon, vartaloiden ollessa yhteydessä seuraajan kehosta seuraajan jalkaan.
SULJETUN OTTEEN KÄÄNNÖKSET: Ylhäältä katsottuna tanssiparin yhteinen ote muodostaa kehän tai piirin, jossa kumpikin parista kiertää aina samaan suuntaan. Oikeissa käännöksissä yhteistä asentoa kierretään myötäpäivään ja vasemmissa käännöksissä vastapäivään. Oikea käännös avautuu ja vasemmassa käännöksessä kiertyminen sulkee tanssiotetta (käpertyy). Kun tehdään oikean käännöksen etuosaa, niin viejän vasen kylki heilahtaa eteenpäin. Myös seuraajan vasen kylki heilahtaa eteenpäin, koska yhteistä otetta kierretään myötäpäivään. Jos seuraaja veisi oikean kyljen taaksepäin niin yhteinen asento hajoaisi, koska seuraaja liikkuisi käännöksen takaosalla liikaa.
JALKOJEN MEKANIIKKA: Esimerkkinä valssin alakaaret, joissa tukijalan polvi lähtee eteenpäin, kun liikkuva jalka lähtee taaksepäin. Niiden välillä on vastakkaisuus, mutta kehossa on samaan aikaan myös muita vastakkaisuuksia.
VASTALIIKE: Esimerkki tukijalan työnnön ohjaamista liikkuvaan kylkeen. Tekniikkakirjassa asia on ilmaistu toisin, mutta se tarkoittaa samaa asiaa: ”vastakkainen kylki kohti astuvaa jalkaa”. Liikkumisen kannalta tämä on saman puolen vastakkaisuus eli jos astutaan oikealla niin vasen jalka työntää vasemman kyljen eteenpäin. VASTALIIKEASENNOSSA liikkuva jalka työnnetään taakse poispäin saman puolen kyljestä.
TAAKSEPÄIN KÄVELY: Kaikki vastakkaisuus ei synny kehon ja tukipinnan välillä. Esimerkiksi kävely taaksepäin on sellainen, jossa tarvitaan yhteys liikkuvan jalan ja kehon tai liikkuvan jalan puoleisen kyljen välille. Kuten käännöksissä jos askel on taakse, niin kylki liikkuu tai orientoituu eteenpäin eli vastakkaiseen suuntaan. Kahdensuuntaisuus ylläpitää tasapainoa ja estää taaksepäin liikkujaa karkaamasta parin edestä.
Ota haltuun vastakkaisuuden käsite!
Vastakkaisuus eli oppositio on merkittävä laadullinen tekijä tanssissa. Se on merkittävä osatekijä monessa muussa ilmiössä, kuten kannatuksessa, liikkumisessa, kehollisissa yhteyksissä ja parityöskentelyssä. Vastakkaisuus voi ilmetä tilanteesta riippuen minkä tahansa kehon osien välillä, missä tahansa tasossa ja mihin tahansa suuntaan. Vastakkaisuus tulee esille kehon laajentumisena eri suuntiin tai kehon pidentymisenä.
Vastakkaisuuksien ymmärtäminen on avain kehittymiseen. Seuraavan kerran kun tanssit, mieti mistä olet menossa poispäin sen sijaan että mitä kohti olisit menossa.
Kiitos Anssi ajatuksia herättävästä ja mieltä avartavasta artikkelista. Todella virkistävää on ajatella, että kehossa on jo olemassa paljon valmiuksia, joita hyväksi käyttämällä " ei tartte tehä mittään", sen kun antaa asioiden tapahtua luonnollista reittiä. Tämä on asia, jonka me tanssinopettajat voisimme ottaa tutkiskelun alle ja miettiä, miten saamme asiaa tuotua esille omille oppilaillemme!
Lue "Taidon Oppiminen tanssissa" -artikkeli.
