Tanssiorkesterit ovat säilyttäneet paikkansa suomalaisten sydämissä vuosikymmenestä toiseen. Vaikka digitaalinen musiikki on vallannut radiot ja soittolistat, elävän musiikin vetovoima ei ole kadonnut. Mikä siis selittää tanssiorkesterien jatkuvan suosion?
Tanssiorkesteri luo tunnelman
Elävä musiikki luo tanssi-iltaan aivan omanlaisensa fiiliksen ja on omiaan luomaan vuorovaikutuksellisen mahdollisuuden illan kulkuun. Tanssijat ja muusikot voivat viestiä asioita keskenään myös soiton aikana ja tämä luo iltaan energiaa, joka tekee molemmille osapuolille kokonaisuudesta antoisampaa. Tanssiorkesterin esityksistä välittyykin parhaimmillaan vahva yhteisöllisyyden tunne.
Esiintyjät tarjoavat laajan valikoiman musiikkityylejä, jotka mahdollistavat erilaisten tanssikokemusten syntymisen. Tanssijat voivat valita orkesterin ohjelmistosta sopivat kappaleet ja tanssityylin, joka resonoi heidän omien mieltymystensä kanssa.
Kokenut tanssiorkesteri elää hetkessä
Kokenut ja laajan ohjelmiston omaava orkesteri pystyy ”elämään hetkessä” ja muokkaamaan biisilistaansa juuri kyseisen illan kuulijoille ja tanssijoille sopivaksi sekä tanssirytmien että biisivalintojen osalta. Näin saman tanssiorkesterin kaksi peräkkäistä iltaa voivat olla hyvinkin erilaiset: Ensimmäisessä on kenties paikalla paljon aktiivisia tanssin harrastajia, jolloin orkesteri tarjoaa mahdollisimman laajan kattauksen erilaisia tanssityylejä ja -rytmejä. Mikäli toinen ilta soitetaan paikassa, jossa valtaosa on tullut paikalle kuuntelemaan musiikkia ja ”pitämään hauskaa”, esiintyjä tarjoaa enemmän bilehenkistä musiikkia ja jättää marginaaliset tanssirytmit soittamatta.
Tanssimuusikko on paitsi artisti ja esiintyjä, myös tietyllä tavalla yleisön palvelija ja suosituimpia tanssiorkestereita ovatkin ne, jotka pystyvät tuottamaan juuri tänä iltana paikalla olevalle yleisölle sopivan ohjelmiston.
Tanssiorkesteri ja persoonallinen ote
Jokainen artisti ja esiintyjä pyrkii löytämään tekemiseensä persoonallisen otteen eli brändin, josta yleisö oppii tunnistamaan juuri kyseisen esiintyjän. Usein tunnistettavuus liittyy laulusolistiin ja voikin olla, että solistin kanssa soittava tanssiorkesteri jää kenties yleisölle tuntemattomammaksi. Suuret solistit kuten Olavi Virta, Laila Kinnunen, Katri-Helena, Jari Sillanpää tai Markku Aro omaavat varsin tunnistettavan äänen, joka on tietyllä tavalla heidän tavaramerkkinsä. Myös tämän hetken tanssitaivaalla on solistisia tähtiä, joiden äänet varmasti jäävät elämään ja joiden äänitteitä kuunnellaan vielä vuosikymmenten päästä.
Tanssimusiikin yleisiä piirteitä.
Tanssiorkesterin kohdalla brändi voi syntyä tietystä soitinten kokoonpanosta, soololaulajan äänestä tai solistisen soittajan persoonallisesta tavasta tulkita biisejä tai vaikkapa orkesterin tavasta sovittaa kappaleita. Parhaimmillaan brändistä muodostuu niin vahva, että tanssiorkesterin äänitteen tunnistaa vielä vuosikymmenten päästä. Viime vuosisadan puolella tunnistettavia ovat esimerkiksi Dallapé tai Humppa-Veikot.
Kuuntele tästä Dallapén kappale Ilta Oulujoella. Tunnusomainen piirre alkuperäisen Dallapén kokonaissoundissa on perinteisten suomalaisten soittimien (harmonikka, viulu) sulautuminen uuden rytmimusiikin mukanaan tuomiin puhallinsoittimiin. Lisäksi hyvin tunnusomainen soitin tälle kokoonpanolle on Eino Katajavuoren soittama ksylofoni, joka tässä kappaleessa kuuluu erityisen hyvin.
1960-luvun alkunsa saaneeseen "rautalankasoundiin" meidät vie esimerkiksi Agents -orkesteri, joka on ollut innoittajana myös useammalle uudemmalle kokoonpanolle.
TanssiOnline jäsenyys 1kk
29,90 €
(sis. alv)
Liity TanssiOnline -jäseneksi ja tutustu Lassen tanssimusiikin rytmiikka -kurssille. Saat laajasti oppia tanssiorkestereiden soittamista perusrytmiikoista.
Tämän hetken suosituimmissa tanssiorkestereissa on useita, jotka tekevät työtä persoonallisella tavalla ja joiden jäljen soisi tulevan tallennetuksi tuleville tanssisukupolville. Valitettavaa on se, että suoratoistopalvelujen vallatessa alaa levymyynti on käytännössä nollaantunut ja näiden kokoonpanojen soitantaa ei tallenneta samassa määrin kuin ennen. Voi siis olla, että heidän tuotantoaan ei ole juurikaan kuultavissa muutaman vuosikymmenen kuluttua!
Tanssiorkesterien profiloituminen näkyy kentällä
Koronavuosina useat tanssimuusikot joutuivat hakeutumaan muihin töihin ja tämä aiheutti sen, että kilpailu on käynyt yhä kovemmaksi. Yhtenä ilmiönä näkyy ehkä aiempaa voimakkaammin se, että tanssiorkesterit hakevat vahvasti omanlaistaan tapaa tehdä asiaa ja houkuttelevat tällä tavalla keikoilleen kuulijoita ja tanssijoita. Aktiivisesti alaa seuraava tanssija löytää orkesterien joukosta niitä, jotka soittavat tuttuja klassikkokappaleita hyvin perinteisellä tyylillä ja niitä, jotka uudistavat kenttää sovittamalla tämän hetken radiohittejä tanssikelpoisiksi. Vastaavasti tanssiorkestereista löytyy niitä, joiden ohjelmisto koostuu pääosin perinteisistä tanssirytmeistä ja niitä, jotka ottavat ohjelmistoonsa uusille tanssilajeille sopivia kappaleita heti kun pyyntöä niistä tulee tanssijoilta.
4 asiaa, jotka vaikuttavat tanssiorkesterin suosion syntyyn
1. Tanssittavaksi sovitetut kappaleet
Tanssimusiikki on parhaimmillaan selkeärytmistä, selkeä rakenteista ja tanssilajille sopivan tempoista. Näiden elementtien pohjalta suositut tanssiorkesterit ovat tehneet tai hankkineet biiseistä sovituksia, joissa on juuri kyseisen orkesterin kokoonpanolle sopivia mielenkiintoisia ja kenties yllätyksellisiäkin aihioita. Kappaleiden sovittaminen kokoonpanolle sopivaksi on eittämättä yksi suosion tärkeimmistä elementeistä.
2. Laadukas ja ammattitaitoinen kokonaisuus
Edellä mainittujen kolmen määreen sisälle mahtuu lukematon määrä erilaisia mielenkiintoisia variaation mahdollisuuksia, joita taitavat ja asiansa osaavat muusikot pystyvät toteuttamaan. Ammattitaito voi syntyä koulutuksen tai kokemuksen pohjalta ja laadukkaasti soittava ja/tai laulava muusikko pystyy mukauttamaan esitystään niin, että kokonaisuudesta syntyy yhteisöllinen tapahtuma. Jokainen heistä on vastaavasti valmis ottamaan solistisen roolin kappaleen niin vaatiessa. Lisäksi osa orkesterin ammattitaitoa on miellyttävän ja tilaan sopivan äänentoiston järjestäminen.
3. Yhteisöllisyys ja sosiaalisuus
Tanssiorkesteri luo ympäristön, jossa ihmiset voivat kokoontua yhteen, jakaa kokemuksia ja luoda uusia ystävyyssuhteita. Tällainen ilmapiiri pääsee syntymään hedelmälliseksi silloin, kun yleisö pystyy aistimaan orkesterin esiintymisestä aitoa halua vuorovaikutukseen sekä kokoonpanon jäsenten kesken että esiintyjien ja yleisön välillä.
4. Elämyksellisyys
Nykypäivän ihmiset kaipaavat elämyksiä ja kokemuksia, joita voivat muistella jälkikäteen. Tanssi-illassa tanssiorkesteri on enemmän kuin musiikkia soittava ryhmä: se luo elämyksiä, jotka yhdistävät ihmisiä ja luovat unohtumattomia hetkiä. Uudenlaisia kokemuksia voi tulla vaikkapa akustisesta soitosta, siitä että orkesteri rantautuu tanssilattialle tanssijoiden keskelle tai saa koko tanssiyleisön laulamaan kanssaan tai tanssimaan biisin kertosäettä tietyillä askelilla.
Miten löydän oman suosikkini tanssiorkesterien joukosta?
Mikäli et vielä tunne tanssiorkestereita ja niiden tyyliä, ota käyttöösi suoratoistopalveluista Spotify ja YouTube ja kuuntele eri bändien musiikkia. Livesoitannasta saat parhaan kuvan YouTubesta, josta löytyy paljon keikkaäänitteitä ja näistä saat kuvan siitä, miltä orkesteri kuulostaa livenä ja näet myös minkälainen meininki heillä on keskenään ja kenties myös yleisön kanssa.
Kannattaa myös seurata sosiaalisessa mediassa erilaisia tanssin harrastajien ryhmiä, niissä keskustellaan usein tanssi-iltojen fiiliksistä ja kerrotaan mielipiteitä myös tanssiorkestereista. Yksi aktiivisimmista ryhmistä Facebookissa on Tanssiporukka.
Tärkeintä on se, että löydät sellaiset orkesterit, joiden musiikki vastaa sinun ajatustasi tanssittavasta musiikista ja ja jotka pystyvät luomaan sellaisen ilmapiirin, jossa sinä haluat olla mukana nauttimassa tanssimisesta ja tanssimusiikista.
6 persoonallista orkesteria
Tanssilavoja kiertää toinen toistaan taitavampia orkestereita, jotka tanssittavat tuhansia ja tuhansia ihmisiä tulevana kesänä. Olisi kohtuutonta ja epäreilua laittaa näitä kokoonpanoja minkäänlaiseen paremmuusjärjestykseen, mutta haluamme nostaa esille kuusi omalla persoonallisella tavallaan työtään tekevää tanssiorkesteria. Seuraavassa orkesterit ovat aakkosjärjestyksessä.
1. Antti Ahopelto ja Etiketti
Tämä porukka voidaan nostaa esiin todella ammattitaitoisen tekemisen ja etenkin erityisen taitavan stemmalaulun vuoksi, jossa näissä ympyröissä harvinaisempi naisääni eli Nelli Marjomäki tuo köörin soundiin oman persoonallisen värinsä. Neljän nuoren ja ammattitaitoisen muusikon muodostaman bändin ohjelmisto koostuu tyylinmukaisesti soitetuista klassikoista ja myös uudemmista kappaleista. Jokainen bändin jäsenen on myös taitava soololaulaja. Keulakuvana toimivan Antti Ahopellon ura on rakentunut nousujohteisesti aina teinivuosien Teinitähti-kisasta saakka.
Yksi mielenkiintoinen kappale, joka on tämän orkesterin ohjelmistossa on Laulajan laulu. Tämä Esa Pakarisen levyttämänä jenkkana tunnettu melodia esitetään Antin ja orkesterin toimesta valssina, miksi se ilmeisesti aivan alunperin on myös sävelletty.
2. Finlanders
Kentällä ei enää kierrä montaa kokoonpanoa, jonka taival on yhtä pitkä ja menestyksekäs kuin tanssiorkesteri Finlandersin. Orkesteri aloitti Finlanders-nimisenä vuonna 1984 ja jäsenten vaihtuvuus oli lähes neljän vuosikymmenen ajan harvinaisen muuttumaton. 2020-luvulla on kuitenkin useampi pitkäaikainen jäsen jäänyt viettämään ansaittuja eläkepäiviä.
Ajan saatossa on Finkkujen ohjelmistoon kertynyt lukuisia omaa tuotantoa olevia hittejä, jotka ovat tulleet tutuiksi myös radiosoiton ja äänitteiden kautta. Näitä biisejä kuulee myös nuorisoporukoiden laulavan vaikkapa iltanuotioilla ja edelleen niitä toivotaan keikoilla soitettavan. Nykyisessä kvintetissä, eli viiden hengen muodostamassa bändissä, on vielä mukana orkesterin alkuperäinen jäsen basisti Aarne Hartelin.
Finlandersin musiikkia Spotifyssä.
3. Hurma
Hurma on tehnyt tanssilavakeikkaa jo 15 vuoden ajan ja on tällä hetkelläkin yksi ahkerimmin keikkailevista kokoonpanoista. Viiden hengen muodostama orkesteri on uudistanut tanssimusiikkia ja ottanut käsittelyyn paljon tämän päivän popbiisejä, joita on sovitettu eri tanssilajeihin sopiviksi. Hurman keikoilla sattuu ja tapahtuu monenlaista, heidän tavaramerkikseen on tullut loppuillasta jalkautua soittamaan orkesterilavalta tanssilattialle, tanssijoiden sekaan.
4. Komiat
Orkesterin rumpali Eero Nummela osallistui vuonna 2022 Lavatanssin tulevaisuus -seminaariin ja lausui siellä maagiset sanat: "Vaihtoaskeleen pitäisi olla kansalaistaito". Komiat onkin tehnyt omalla tavallaan ansiokasta työtä sen eteen, että tanssimisen osaaminen ei nouse esteeksi tanssilavoille tulemiseen. Orkesteri on noussut ilmiöksi, joka vetää tanssilavat täyteen nuoria, uusia tanssikulttuurista kiinnostuneita asiakkaita.
Lisää tietoa löydät orkesterin nettisivuilta.
5. PNP ja Keiski
Tämä uudehko yhdistelmä on tuonut uusia raikkaita tuulia lavatanssigenreen. PNP:n kvartetin ytimen muodostavat pitkän linjan muusikot lyömäsoittaja Pasi Rissanen ja kosketinsoittaja / haitaristi Taisto Lunkka ja tämän ryhmän tekeminen onkin äärimmäisen ammattitaitoista ja monipuolista. Suomalais-ruotsalainen Dimitri Keiski on todella kovan luokan laulaja ja kitaristi ja on bändin laulusolistina villinnyt tanssikansaa eri puolilla Suomea huikealla äänellään ja karismaattisella olemuksellaan.
Käy ihastelemassa bändin ja Keiskin meininkiä.
6. Sinitaivas
Sinitaivas on kiertänyt tanssilavoja jo lähes 20 vuoden ajan. Tämän orkesterin erityispiirre on tänä päivänä harvinainen kahden puhaltajan mukanaan tuoma osuus kokonaissoundiin. Orkesterin ohjelmistossa on sekä perinteistä tanssimusiikkia että uudempaa iskelmää, joita pääset kuuntelemaan myös bändin lukuisilta äänitteiltä.
