Miksi tuttu tanssilaji ei sovikaan tuttuun biisiin?

Onko sinulle joskus sattunut, että on lähtenyt soimaan sinulle tuttu ja mieluinen biisi, johon olet tottunut valitsemaan tanssilajiksi vaikkapa hitaan valssin onkin muuttunut nopeaksi valssiksi? Tai jopa niin, että tuttu rumba-bolero kuulostaakin aivan tangolta? Joskus tuttua biisiä voi olla vaikea tanssia myös jostain muusta syystä. 

Tässä artikkelissa käydään läpi pari syytä sille että se tanssilaji, jonka olet tottunut valitsemaan kyseisen kappaleen soidessa ei oikein tunnukaan istuvan sillä hetkellä soitettuun versioon kappaleesta.

Tanssilaji versus tanssirytmi

Käydäänpä ensin läpi se tosiasia, että meidän on etenkin keskustellessamme tanssijoiden ja muusikoiden kanssa hyvä olla selvillä siitä, puhummeko valssi-nimisestä tanssirytmistä vaiko tanssilajista nimeltä valssi. 

TanssiOnline jäsenyys 1kk

29,90 €

(sis. alv)

Osta itsellesi jäsenyys ja käy kuuntelemassa tanssimusiikiin ja rytmiikkaan liittyvää asiaa Lasse Paasikon Tanssimusiikin rytmiikka -luennolta!

Liity jäseneksi tästä

Valssin kohdalla asiassa ei liene suurta epäselvyyttä, koska tavallisimmin valssimusiikin (tanssirytmin) soidessa ihmiset tanssivat valssia (tanssilaji). Mutta, mitä tapahtuukaan kun musiikkina soi reipas foksi? Onko oletusarvo, että siihen tanssitaan tanssilajia nimeltä foksi? Ei suinkaan. Reippaan foksin soidessa lattialla nähdään foksin ja kävelypohjaisen tanssin lisäksi varmasti ainakin fuskua, ehkä myös jotain triplestep-pohjaista tanssilajia, jos musiikki siihen houkuttaa.

Nykyaikainen tanssimusiikki pitää sisällään myös paljon iskelmiä, joiden rytmisenä pohjana on beat-rytmi, jolle ei ole olemassa ”omaa tanssia” vaan tanssijat valitsevat tanssilajin fiiliksen mukaan. Fiilikseen vaikuttavat ainakin soitetun biisin tunnelma ja tempo ja valintoina voivat ”fiilistanssin” lisäksi olla foksi, bugg, fusku tai joku muu. 

Niitä tanssirytmejä/ -lajeja, joilla on sama nimi ovat mm. valssi, hidas valssi, tango, cha cha, humppa. Näille löytyy perinteisesti myös suhteellisen selkeät raamit sen osalta, millä tempolla biisejä soitetaan ja vastaavasti miten niihin on totuttu tanssimaan. Mutta kun musiikkina soivat eri tempoiset foksit tai beatit, joista kenties osaa on maustettu svengaavmmilla elementeillä (esim. walking bass) tai lattarimausteilla ja jos tanssija on kiinni tanssilajeissa, asiaan tuleekin jo haastetta. 

TANSSIVINKKI:

"Aina voi kävellä” eli lähde fiilistelemään tanssia ilman mitään tiettyä lajia, kävellen ja siirtäen painoa musiikin perussykkeen mukaan —tästä voi syntyä ihanaa yhteistä tanssia! 

Biisin sovittajalla on iso rooli

Ihmisillä on tapana muodostaa asioista vakiintuneita käsityksiä, näin on usein myös tunnettujen klassikkobiisien kohdalla. Satumaa on tango, Ikkunaprinsessa on letkeä foksi ja Perdifidia on bolero Enimmäkseen näin varmaan onkin, mutta voi myös olla toisin, mikäli biisi sovitetaan eri tavalla. 

Perinteisesti soivan musiikin taustalla ovat tavallisimmin:

1. säveltäjä, joka on miettinyt kappaleen melodian

2. sanoittaja, joka on kirjoittanut biisin tarinan eli sanat

3. sovittaja, joka muokkaa biisin esitettäväksi halutulle kokoonapanolle.

Se syntyykö biisiin ensin sanat vaiko sävel voi olla kummin päin vain, sovittajan tehtävä on kuitenkin tarttua hommaan sitten kun nämä molemmat ovat olemassa.

Mitä on sovittajan tehtävä?

Biisin sovittaja muokkaa sävellyksestä esityskelpoisen ja tyylillisesti toimivan kokonaisuuden. Hän ei yleensä keksi melodiaa tai perusharmoniaa vaan päättää, miten kappale soi käytännössä sen kokoonpanon soittamana, jolle sitä sovitetaan. Päätökset hän tekee joko yksin tai yhteistyössä muiden tekijöiden kanssa. Nykyään "tuottaja" hoitaa pitkälti samaa tehtävää kuin sovittaja eli miettii, miltä biisi lopullisesti tulee kuulostamaan.

Olennaisia sovittajan käsissä muokkaantuvia elementtejä ovat mm. kappaleen rakenne, rytmi ja groove, dynamiikka, tyylilaji ja ilme. Eli sovittaja voi halutessaan tai pyydettäessä tehdä alkujaan hitaaksi valssiksi sävelletystä Muistatko Monrepon kappaleesta reippaan foksin tai 1940-luvun bolerosta Perfidiasta jiven. Perinteisen tanssimusiikin osalta tämä on harvinaisempaa, mutta ilmiö näkyy tällä hetkellä tanssilavoilla siinä, että joillakin orkestereilla on ohjelmistossaan tuttuja popbiisejä, joita he ovat sovittaneet tiettyihin tanssirytmeihin. Tämäkin voi aiheuttaa hämmennystä jos omassa korvassa biisin ”pitäisi kuulostaa” aivan erilaiselta ja nyt se onkin istutettu cha chaksi tai tangoksi.

Kuuntele esimerkkinä tältä Spotify-soittolistalta erilaisia sovituksia 1940-luvun menestyskappaleesta Perfidia. Huomaat, että kappaletta on sovitettu monenlaisille kokoonpanoille: on lattaribändiä, rautalankaporukkaa, lauluyhtyettä, isoa swingorkesteria jne. Tanssirytmien näkökulmasta löytyy ainakin boleroa, cha chata, foksia,  tangoa. Lisäksi huomionarvoista on, että alkuperäisen kappaleen aloittava molliosa on mukana vain muutamassa sovituksessa. Kovin erilaisia ovat siis sovittajien ja orkesterien ratkaisut! 

Lassen tanssimusiikin rytmiikka -kurssilla pääset perehtymään paremmin asiaan.

TANSSIVINKKI:

Älä luota liikaa biisin nimen ja oman suosikkiversiosi tyyliin vaan kuuntele aina kappale sellaisenaan, lähde tanssimaan fiilistellen ja löydä joku sopiva tanssilaji tai tanssi luovalla tavalla ilman tiettyä lajia. 

Suomalaisilla tanssilavoilla on hyvä olla

Meidän pitkät perinteemme tanssilavakulttuurin kohdalla pitävät toistaiseksi lavoilla soittavat artistit pääosin kiinni varsin ”turvallisessa” tunnelmassa. Bändeillä on hyvä ymmärrys siitä, mihin tanssilajeihin sopivaa musiikkia lavoilla tulisi soida, kaksi peräkkäistä kappaletta ovat pääosin sopivia samaan tanssilajiin ja uudenlaisia sovituksia esitellään varsin maltillisesti. Mutta, tanssijoina meidän on aina hyvä olla aistit avoinna ja korvat auki valmiina poimimaan musiikista elementtejä ja kuulemaan, onko siinä niitä elementtejä, joihin valitsemamme tanssilajin perusta pohjaa vai olisiko hyvä unohtaa se ja antaa vain mennä!