Kun fuskun rytmi “loksahtaa kohdalleen” - siinä on jotain erityistä. Yhtäkkiä musiikki ei olekaan enää vain taustalla, vaan yhteisenä sykkeenä tanssijoiden välillä. Askel ei olekaan enää vain askel, vaan osa yhteiseltä tuntuvaa tanssia. 

Fusku on monelle ensimmäinen kosketus paritanssiin – ja usein myös ensimmäinen kerta, kun rytmi alkaa tuntua aidosti omalta. Mutta mikä siinä oikein vie mukanaan? 

Fuskun rytmi on sama kuin foksissa

Kun orkesteri alkaa tanssilavalla soittamaan svengaavaa foksia tai reippaan kuuloista iskelmää (beatia), osa tanssivista pareista tanssii kappaletta foksina, osa fuskuna. Lajeissa on sama tanssillinen perusliike eli kaksi iskua kestävä painonsiirto, jota foksissa tanssitaan tavallisimmin kävellen, fuskussa siirtäen painoa jalalta toiselle paikallaan. Myös tavallisimman perusaskeleen rytmi on sama eli kaksi hidasta ja kaksi nopeaa painonsiirtoa, HHNN-rytmi. Foksissa tällä askelikolla lähdetään liikkeelle tilassa ja liikutaan pääosin suljetussa tanssiotteessa eteenpäin ja kääntyen oikealle ja / tai vasemmalle.  Fuskussa tanssitaan paikallaan ja koska tanssiotteena on pääosin avoin ote, kuvioina käytetään erilaisia paikanvaihtotyyppisiä kädenalikuvioita. 

Opi ymmärtämään tanssimusiikin rytmiikkaa paremmin Lassen avulla.

Video: Foksista fuskuun & takaisin! | Tanssietiketti

Fuskun rytmi juontaa juurensa kauas

Fuskun tavallisin perusaskelikko on kuuden iskun eli puolentoista tahdin mittainen. Tämä on asia, jota on usein ihmetelty ja jonka perusteisiin ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Juuret asialle löytyvät niinkin kaukaa kuin swingtanssien kehityksen alkuajoille 1920-luvulle. Tuolloin kehittyi New Yorkin Harlemissa lindy hop -niminen tanssi, jota valkoisen väestön keskuudesssa kutsuttiin Jitterbuggiksi ja joka Eurooppaa vallatessaan muuntui jiveksi ja jonka jälkeläisiä myös meidän fusku-tanssimme on. Kaikissa näissä tanssilajeissa on hyvin yleistä käyttää kuuden iskun askelikkoja. 

Liekö aikoinaan on ajateltu, että tuo ikään kuin ”kiertää” suhteessa musiikin neljään iskuun, jolloin rytmi ei lukkiudu vaan pysyy elävänä ja liikkuvana. Vai onko ajateltu rytmin tukevan kehon luonnollista liikedynamiikkaa vai onko tuo tapa vain tuntunut mukavan rennolta ja svengaavalta? Oli miten oli, tuo tapa on osoittautunut toimivaksi ja kyseistä kuuden iskun perusaskelikkoa opetetaan kaikissa näissä lajeissa useimmiten ensimmäisenä rytmisenä kuviona. 

Fuskun rytmi koukuttaa

Kokeile nämä 5 tapaa fuskun rytmin harjoitteluun

  1. Seiso rentona, tuo painoa selkeästi päkiöiden päälle ja lähde ”hytkymään” jalalta toiselle musiikin tahdissa. Hytky välillä paino molemmilla jaloilla ja välillä siirrä painoa jalalta toiselle. 
  2. Anna ” hytkeen” jatkua ja lähde tietoisesti siirtämään painoa jalalta toiselle joka toisella musiikin iskulla (iskut 1 ja 3) eli tekemään ns. hitaita painonsiirtoja. Pyri pitämään kehon hytke mukana. Kokeile vähän liikkua askelilla ja vaikka kääntyäkin oikealle tai vasemmalle. 
  3. Hae fuskun rytmi eli kaksi hidasta ja kaksi nopeaa painonsiirtoa (HHNN), tee tätä paikallaan. Suosittelemme kokeilemaan asiaa molemmilla jaloilla eli niin, että aloitat vasemmalla jalalla ja niin, että alkava jalka on oikea jalka. Muista hytke , vielä ei ole väliä mihin jalat astuvat, ne voivat vain polkea paikallaan. 
  4. Harjoittele samaa asiaa niin, että nopea – nopea -askel olisi pieni taka-askel eli taakse ja takaisin. Tätäkin on hyvä harjoitella molemmilla jaloilla. 
  5. Viejänä vahvista askelta alkaen vasemmalla jalalla, seuraajana vastaavasti oikealla jalalla. 

Opi Fusku ja/tai Foksi

Fuskun rytmi löytyy tekemällä paljon toistoja

Perusaskeleen rytmia HHNN kannattaa harjoitella paljon yksin, jotta se tietyllä tavalla automatisoituu eikä sinun enää tarvitse laskea iskuja tai askelia. Harjoittele sitä siis jalat paikallaan ja niin, että NN -rytmin kohdalla teet pienen taka-askeleen. Voit myös kääntyä askelikolla sekä oikean että vasemman kautta. 

Kun pystyt ylläpitämään rytmiä yksin, on aika kokeilla sitä parin kanssa ja pikkuhiljaa lähteä kokeilemaan fuskun ensimmäisiä kuvioita! 

Kun rytmi löytyy, sitä ei enää lasketa – se tuntuu.


Liisa Kontturi-Paasikko
Artikkelin kirjoittaja on pitkänlinjan tanssinopettaja ja -kouluttaja, useita tanssialan tutkintoja suorittanut ja alan tunnustuksia saanut Liisa Kontturi-Paasikko.
Jäikö joku asia mietityttämään? Ota rohkeasti yhteyttä: liisa@tanssintahti.com, 050-4431011