Kolmijakoiset tanssirytmit ovat ehkä helpoimmin tunnistettavissa, joskin niissäkin on olemassa pieniä vivahde-eroja ja joiden tanssirytmien kohdalla voidaan puhua ”kolmeen aistittavista” rytmeistä.
Mistä tiedän, onko kyseessä kolmijakoinen tanssirytmi
Edellisessä artikkelissa kerroimme, että soivan kappaleen tahtilaji voi olla joko tasajakoinen, kolmijakoinen tai näiden yhdistelmä. Perinteisessä kolmijakoisessa kappaleessa on aistittavissa vahva isku tahdin ykkösellä ja heikommat iskut kakkosella ja kolmosella. Kolmijakoisessa musiikissa on kuitenkin myös poikkeus, jossa vahvat iskut ovat sekä ykkös- että kolmosiskuilla. Ja lisäksi tähän kategoriaan voidaan ajatella kuuluvan tanssirytmi, jossa iskut ovat aistittavissa kaksi kertaa kolmeen eli kuuteen ja vieläpä sellainenkin, jossa kuuluu päällekkäin hidas tasajakoinen syke ja nopeampi kolmijakoinen syke.
Mitä ihmettä, meneekö homma liian vaikeaksi?
Kolmijakoiset tanssirytmit —mitä niihin tanssitaan?
Pitkälle pärjää jo sillä, että opettelee kuulemaan musiikista vahvan ykkösiskun, aina voi vain kävellä musiikin tahdissa ottaen askeleen jokaiselle ykköselle. Mikäli mietimme asiaa tanssilajien kautta niin voimme ajatella seuraavasti:
Valssi: Valssimusiikkiin tanssitaan valssi-nimistä tanssilajia. Perusvalssi (tanssilajina) käyttää musiikin jokaista iskua eli askeleet tanssitaan iskuille 1,2 ja 3. Tallennetun valssimusiikin haasteena on se, että tempo saattaa vaihdella aika kovastikin, joten tanssijan täytyy pystyä muokkaamaan valssin askeltaan sekä hitaampaan että nopeampaan tempoon.
Esimerkki suomalaisesta perusvalssista voisi olla vaikkapa Varjokuvan Sun askeltes ääntä kuuntelen.
Astetta hitaampi, ns. keskitempoinen valssi on esimerkiksi Finlandersin Lumous
Hidas valssi: Hidas valssi ei tanssirytminä ole valssia soitettua hitaalla tempolla, vaan kappaleet on sävelletty kulkemaan hitaalla tempolla. Tämä tekee poljentoon erilaisen sykkeen kuin perusvalssissa ja onhan meillä myös tanssina olemassa hidas valssi -niminen tanssilaji, jonka liikkumisen tapa on etenevämpi kuin pyörivämmän nopean valssin.
Tyypillinen hidas valssi on esimerkiksi Antti Ahopellon Minä hullu rakastuin.
Masurkka: Masurkka on kolmeen aistittavista tanssirytmeistä se, jossa painotetaan sekä ykkös- että kolmosiskuja ja masurkan kohdalla puhutaankin kolmivaihtoisesta rytmistä. Mietipä näin kesän kynnyksellä tuttuja joululauluja: Joulupukki, Koska meillä on joulu tai Porstaita äidin oomme kaikki…nämä kaikki ovat poljennoltaan masurkkaa.
Selkeä esimerkki tanssilavoille tyypillisestä masurkasta on Pekkaniskan Poikien Juhlamasurkka.
6/8 tanssirytmi sykkii eri tavalla kuin ¾ tahtilajiin kirjoitettu valssi eikä sitä näin voi hyvällä omalla tunnolla kutsua valssiksi. Nämä kappaleet ovat usein tunnelmaltaan hitaita ja valssi-nimisen tanssilajin istuttaminen niihin voi tuntua haastavalta. Mutta, kolmeen aistittavia nämä ovat, esimerkiksi kaunis Pasi Flodströmin Enkeli maan päällä.
Hidas trioli mainittiin jo edellisessä, tasajakoisia tanssirytmejä koskevassa artikkelissa. Tämä on se rytmi, jossa on aistittavissa päällekkäin hidas tasajakoinen syke ja sen jokaisen perusiskun päällä kolmijakoinen syke. Kuten edellisessä artikkelissa mainittiin, blues-niminen tanssilaji on alun perin kehitetty tanssittavaksi tähän rytmiin ja ”hitaiden” tanssikursseilla kuulet myös soitettavan tätä rytmiä.
Tyyppiesimerkki tästä rytmistä on klassikkojen klassikko Hopeinen kuu, mutta linkataan tähän uudempi versio hitaasta triolista, Teemu Roivaisen Oot kaikkeni
Mitä tähän tanssitaan?
Nyt on käsitelty jo suurin osa tanssilavoilla soivasta musiikista. Sarjan viimeisessä artikkelissa käydään läpi tavallisimmat lattarirytmit ja niihin tanssittavat tanssilajit.
