Tasajakoisten tanssirytmien ryhmä on koko tanssimusiikin kategorioista suurin, mutta tanssin näkökulmasta omalla tavallaan yksinkertaisin, koska kaikkeen tämän kategorian musiikkikappaleisiin voi KÄVELLÄ osaamatta tanssi mitään tiettyä tanssilaji. Onnistunutta ja miellyttävän tuntuista tanssia saa aikaiseksi sillä, että siirtää painoa ja kävelee temposta riippuen joko kaksi iskua kestävillä eli ”hitailla” askelilla tai iskun kestävillä eli ”nopeilla” askelilla tai mahdollisesti yhdistelee näitä sillä tavalla, mikä itselle tuntuu sopivalta. Yhdisteleminen toki jo vaatii hyviä parityöskentely eli vienti-seuraamistaitoja.

Mikäli haluat opetella tanssimaan "ilman askelia", lue artikkeli vienti-seuraamisen saloista.

Mutta, toki tanssista tulee mielenkiintoisempaa ja monimuotoisempaa, jos harjoittelee muutaman tasajakoisen tanssilajin perusteet ja vielä monipuolisempaa siitä saa, kun treenaa tanssilajin tanssillista liikettä ja hakee sitä kautta tanssiin laatua. Ja kun näiden lisäksi vielä lähtee rikkomaan perusaskelikon rytmiä, sovittamaan tanssia musiikin rakenteeseen sopivaksi ja leikittelee erilaisilla rytmiikoilla niin ollaan jo pitkällä taitavassa paritanssissa. 

Mitä tarkoittaa "tasajakoinen rytmi"?

Soivan kappaleen tahtilaji voi olla tasajakoinen, kolmijakoinen tai näiden yhdistelmä. Yleisin tahtilaji on tasajakoinen eli tahdin iskualat pysyvät koko ajan yhtä pitkinä eli ne sykkivät parillisesti. Tanssin näkökulmasta siis riittää, kun hahmottaa musiikista kaksi peräkkäistä iskua. Tanssinopetuksessa tätä kahden iskun muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan ”hitaaksi” askeleeksi tai painonsiirroksi. Tuossa aiemmin mainitussa ”kävelytanssissa” useimmiten lähdetään aistimaan tuo nimenomainen hitaan askeleen. ”Nopea” askel puolestaan on yhden iskun kestoinen, mutta nämä ovat kaikissa tanssilajeissa käytännössä aina peräkkäin eli niitä tehdään parillinen määrä. 

Tasajakoiset musiikit nuotinnetaan erilaisiin tahtilajeihin, mutta tanssijan näkökulmasta riittää se, että tunnistaa soivan kappaleen olevan tasa- eikä kolmijakoinen. 

Tasajakoinen tanssirytmi –mitä niihin tanssitaan?

Tätä kirjoittaessani huomaan, että tasajakoisten rytmien kohdalla asian esittäminen yksiselitteisesti onkin varsin haastava tehtävä, koska sekä tanssirytmien ja -tyylien variaatioita ja yhdistelmiä on paljon, tempohaarukka on todella laaja ja tanssilajeja on paljon. Niinpä pitäydyn tässä niissä tanssirytmeissä ja -lajeissa, joihin lavoilla yleisimmin törmää. 

Lähdetään liikkeelle niistä tasajakoisista tanssirytmeistä, joissa tanssilajin valinta on jollakin tavalla selkeintä: 

Tango: Tangomusiikkiin tanssitaan yleisimmin tango-nimistä tanssilajia. Foksillakin pärjää ja itseasiassahan sen askelikot niiden perusajoitukset ovat aivan samat kuin tangossa. Esimerkkinä perinteisestä tangosta: Pasi Kaunisto - Siks´oon mä suruinen -kappale.

Humppa: Humppamusiikkiin toivoisin tanssittavan humppa-nimistä tanssilajia, siitä on olemassa monia kivoja variaatioita kuten kävely-/kuviohumppa, perushumppa, nilkkuhumppa. Kuuntele tästä selkeä humppa: Finlanders - Humppamies.

Shufflerock, suora rock, swing: Näihin lajeihin tyypillisiä tanssilajeja ovat jive, bugg ja muut swingpohjaiset lajit. Lavoilla näkee muista lajeista ainakin west coast swingiä, boogie woogieta ja lindy hopia. "Kansakouluesimerkki" shuffle-rockista on Finlanders - Huuliltani hunajaa.

Foksi ja beat, näiden variaatiot ja yhdistelmät sekä hidas trioli:

  • Tanssi nimeltä foksi on varma valinta niin kauan kuin tempo pysyy kohtuullisena.
  • Tempon hidastuessa voi tanssia myös hidasta foksia tai tunnelmoida hitailla (mikä ei ole varsinainen tanssirytmi).
  • Fuskua tanssitaan tavallisimmin mikäli foksin tempo on reippaampi.
  • Sopivan tempoisiin ja tunnelmaisiin beat biiseihin näkee tanssittavan ja opetettavan myös buggia tai west coast swingiä.
  • Hidastrioli on tanssirytmi, johon voit törmätä hitaiden tunnilla. Blues-niminen tanssilaji on alkujaan kehitetty tanssittavaksi tähän nimenomaiseen rytmiin. Tästä rytmistä lisää seuraavassa artikkelissa, jossa käsitellään kolmeen aistittavia rytmejä.

Foksi esimerkkinä voit kuunnella Reeta&Lumo - Muistatko Monrepos´n.

Hitaasta foksista tyylinmukainen esimerkki on Yölintu - Cherbourgin sateenvarjo.

Eri tempoisia beateja on paljon, "iskelmämusiikki" on käytännössä tätä. Esimerkkinä hitaasta beatista Kari Tapio - Alusta mä kaiken alkaisin.
"Hybrideistä" esimerkkinä shuffle-beat Marita Taavitsainen - André.

Hidas trioli esimerkkinä: Maria Tyysteri - Jos sun vain saisin.

Biisiesimerkkeja voisi olla vaikka kuinka paljon, tärkeintä tässä kohtaa on kuitenkin hoksata se, että tasajakoisten iskelmien, foksien ja swingien tahtiin voi tanssia hyvin monia eri tanssilajeja ja onkin varsin tavallista että tietyn biisin soidessa tanssilattialla näkee tanssittavan 3-4 eri lajia toisin kuin vaikkapa tangon soidessa.

Tätä artikkelisarjaa on vielä jäljellä kaksi artikkelia, seuraavaksi käsittelemme lavoilla yleisimmin soivia kolmijakoisia tanssirtytmejä ja mitä ihmettä niiden tahdissa tanssitaan?

Liisa Kontturi-Paasikko
Artikkelin kirjoittaja on pitkänlinjan tanssinopettaja ja -kouluttaja, useita tanssialan tutkintoja suorittanut ja alan tunnustuksia saanut Liisa Kontturi-Paasikko. Jäikö joku asia mietityttämään? Ota rohkeasti yhteyttä: liisa@tanssintahti.com, 050-4431011