Vienti-seuraaminen on vuorovaikutteista ja perustuu siihen, että molemmat parin osapuolet ymmärtävät ja kuuntelevat toisiaan ja pystyvät näin reagoimaan toinen toistensa ehdotuksiin. Tällä tavoin toteutettuna tanssista syntyy rakentavaa keskustelua eli dialogia, jota molemmat vievät eteenpäin tasavertaisina osapuolina.
Lue myös aikaisempi artikkeli aiheesta: Vuorovaikutus ja yhteys paritanssissa.
Vienti-seuraaminen on hyvää dialogia paritanssin kautta
Tässä artikkelissa pohdin vienti-seuraamista dialogin näkökulmasta. Sitran sivuilta löytyy tulevaisuussanasto, jossa dialogi on määritelty seuraavasti:
”Dialogi on rakentava ja tasavertainen tapa keskustella, jossa tähdätään toisen ymmärtämiseen, mutta ei yksimielisyyteen. Parhaimmillaan dialogissa syntyy ennalta-arvaamattomia oivalluksia ja uutta ajattelua.”
Mikä kuvaisikaan paritanssissa tapahtuvaa vienti-seuraamista paremmin kuin tuosta Sitran määritelmästä muokattu kuvaus:
”Paritanssi on rakentava ja tasavertainen tapa tanssia, jossa tähdätään toisen liikkeen ymmärtämiseen, mutta ei täydelliseen yksimielisyyteen. Parhaimmillaan dialogisessa paritanssissa syntyy ennalta-arvaamattomia tulkintoja ja uudenlaista tanssia. ”
Dialogin etymologia juontaa juurensa kreikan kielen sanoihin ”dia”= kautta, läpi ja ”logos”=sana, merkitys. Kirjaimellisesti se siis tarkoittaa toimintaa sanan tai sanojen kautta tai kulkemista läpi merkityksen. Dialogisessa paritanssissa, mitä hyvä vienti-seuraaminen on, sanan voisi tulkita tarkoittavan toimintaa kehon kielen kautta.
Vienti-seuraamisessa dialogia käydään kehon kielellä
Kehon kieli on kaikkialla läsnä oleva ilmiö, hyvin vahvasti myös paritanssin vienti-seuraamisessa. Tanssin näkökulmasta (kehon kieli = kehon liike) se voi tarkoittaa sitä, että keho ja kehonosat liikkuvat eri tavoin ja tuottavat tietynlaista liikettä. Mutta kehon kieli tarkoittaa myös paljon muuta: kasvojen ilmeitä, eleitä, miten pidämme etäisyytta, miten liikumme tilassa, miten käytämme katsekontaktia tai minkälaista ääntä käytämme puhuessamme. Nämä kaikki ovat myös osa paritanssin vienti-seuraamistapahtumaa.
Sitran sivuilta löytyy artikkeli, jossa pohditaan dialogin edellytyksiä.
Sitran artikkelin esimerkkejä vasten voimme pohtia myös neljää paritanssin dialogin eli vienti-seuraamisen edellytystä:
1. Viejä ja seuraaja ovat paritanssitilanteessa tasa-arvoisia (Sitran artikkelissa:osallistujat ovat dialogissa tasa-arvoisia)
Amerikkalainen professori Daniel Yankelovich (2001) toteaa, että hierarkiassa ylempänä olevat uskovat usein kohtelevansa muita tasa-arvoisesti, mutta näin ei ole. Sama ilmiö näkyy usein paritanssissa: Se, jolla on enemmän tanssikilometrejä ja kehollista osaamista kuvittelee usein asettuvansa tasa-arvoiseen asemaan parin kanssa, jonka taitotaso ei ole yhtä korkea, mutta usein aiemmin mainitut kehon kielen pienet asiat aiheuttavat sen, että toinen ei tunnekaan tilannetta tasa-arvoiseksi.
2. Vienti-seuraaminen rakentuu parin aktiiviselle ja myötäelävälle kuuntelulle (Sitran artikkelissa: dialogi rakentuu toisten näkökulmien aktiiviselle ja myötäelävälle kuuntelulle)
Tämä tarkoittaa tarkan huomion kiinnittämistä siihen, mitä toinen sanoo eli tanssitilanteessa siihen, mitä toinen on liikkeellään ja kehon kielellään ehdottamassa. Näin tanssija pystyy reagoimaan parin liikkeeseen sekä viejänä että seuraajana ja yhdessä on mahdollista löytää molemmille sopiva tapa tulkita tanssia ja musiikkia.
3. Tanssijoiden tulisi olla valmiita omien oletustensa tarkasteluun ja kyseenalaistamiseen (Sitran artikkeli: dialogiin osallistujien tulee olla valmiita omien taustaoletustensa tarkasteluun ja kyseenalaistamiseen)
Tämä on äärimmäisen tärkeä asia elävässä lavatanssitilanteessa sekä kursseilla vaihtoringissä että hakutilanteissa tanssilavoilla. ”Olettaminen on kaiken tyrimisen äiti” on mieheni Lasse sanonut ja tämä pätee myös näissä tilanteissa. Kuinka monta upeaa tanssikokemusta onkaan jäänyt kokematta sen vuoksi, että tanssijat ovat olettaneet vastapuolesta asioita ja kuinka monta mielipahaa onkaan aiheutettu sillä, että aiemmin mainitut tasa-arvo ja myötäeläminen eivät ole näissä tilanteissa toteutuneet koska on "oletettu" parin olevan tietynlainen.
4. Hyvä vienti-seuraaminen edellyttää keskinäistä luottamusta (Sitran artikkeli: dialogi edellyttää keskinäistä luottamusta)
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sekä viejä että seuraaja luottavat siihen, että toinen antaa hänelle jotain arvokasta. Kuuntelemalla ja opettelemalla ymmärtämään toisen osapuolen haasteita tanssija on mukana prosessissa, jossa itse kehittyy. Teknisesti hyvä tanssi voi muuttua hyväksi vienti-seuraamiseksi (dialogiseksi tanssiksi) vain, mikäli molemmat ovat valmiita sekä ilmaisemaan omaa tanssiaan että altistamaan oman tanssinsa parin vaikutuksille.
Miten onnistun vienti-seuraamisen opettelussa?
Kuten kaikessa keskustelussa, toisen osapuolen haasteiden ymmärtäminen on yksi asia, joka auttaa itseä pysymään keskustelussa mukana. Vienti-seuraamisen opettelussa asia on varsin yksinkertainen: tutustu molempien roolien peruselementteihin. Kun ymmärrät minkälaisia asioita viejän / seuraajan tulee ottaa huomioon ja mitkä asiat ovat haasteellisia sinun on helpompi löytää yhteinen sävel pariesi kanssa ja saada keskustelusta eli yhteisestä tanssista monipuolisempaa, luovempaa ja vuorovaikutteisempaa.
Asiaan tutustuminen ei välttämättä vaadi sitä, että sinun pitäisi opetella vastakkaisen roolin askelia tai eri tanssilajien kuvioita. Riittää, kun tutustut niihin periaatteisiin, joihin suljetun ja / tai avoimen otteen vienti-seuraaminen perustuu.
TanssiOnline-palvelussa löytyy oma kurssinsa vienti-seuraamiselle. Tällä kurssilla me Elisan kanssa käymme läpi sekä suljetun otteen perusteita että avoimen otteen tärkeitä asioita ilman, että tanssimme mitään tiettyä lajia. Asioita voi harjoitella parin kanssa vaikka olohuoneessa ja saada näillä elementeillä tanssihetkestä vuorovaikutteisen ja luovan.
TanssiOnline jäsenyys 1kk
24,90 €
Sis. Alv 24 %
Osta kuukauden jäsenyys ja tutustu vienti-seuraamiseen sitä varten suunnitellun kurssin avulla.
Vietkö vai seuraatko? -vien ja seuraan
Lavoilla ja kursseilla näkee yhä enenevässä määrin naispuolisia tanssinharrastajia, jotka ovat ottaneet haltuun myös viejän roolia. Tätä kautta tanssijalla on itsellään mahdollisuus vaikuttaa tanssi-illan aikana tanssittujen tanssien määrään: mikäli hakurivissä ei käy tuuri, voi itse hakea kaveriaan tanssimaan ja saa näin nauttia tanssin riemusta. Olemme Elisan kanssa pitäneet pari todella onnistunutta Naisten Vuoro -kurssia, joilla on opeteltu tässä artikkelissa mainittua dialogista paritanssia eli tutustuttu luovalla tavalla parityöskentelyyn molempien roolien kautta.
Miespuolisissakin tanssinharrastajissa alkaa selkeästi herätä mielenkiinto seuraajan roolin kokeilemista kohtaan. Toivottavasti pystymme heittämään vanhat sukupuoliroolittuneet käsitykset viejän ja seuraajan rooleista romukoppaan ja suhtaudumme avoimesti jokaiseen tanssijaan, joka haluaa heittäytyä kokeilemaan ja oppimaan uutta itselleen vieraamman roolin haltuunottamisessa!
