Suomalainen lavatanssi on maailmanlaajuisesti katsoen ainutlaatuinen kulttuurinen ilmiö, jonka sisällä erilaiset lavatanssitrendit ovat muovautuneet aina kyseisen ajan hengen mukaisiksi. Nyt sen tulevaisuudesta ollaan kuitenkin aidosti huolissaan: Miten saamme tämän upean perinnön säilyttämään paikkansa omassa ajassamme ja tämän ajan muuttuvien lavatanssitrendien keskellä?
Tässä artikkelissa tuovat asiaan oman näkemyksensä kirjoittajan lisäksi Elisa Ahonen, Ulpu Jarva, Joonas Kainulainen, Kati Koivisto, Juhani Kuosmanen, Jussi Tahvanainen, Nina Tammelin ja Antti Törmänen —saamme siis sekä vuosikymmeniä kentällä töitä tehneiden että tuoreempien opettajien ja toimijoiden mielipiteitä.
Mitä tapahtuu lavatanssille seuraavan kymmenen vuoden aikana on asia, joka pohdituttaa jokaista, joka on asian kanssa aktiivisesti tekemisissä. Juhanin sanoin: "Lavoilla menneillään oleva sukupolvenvaihdos hoituu loppuun vuoteen 2030 mennessä. Suuret ikäluokat korvautuvat lähinnä kasarilla ja ysärillä syntyneillä. Toki varsinaista nuorisoakin, milleniaaleja ja nuorempia, hakeutuu lavoille jossakin päin Suomea, mutta edelleen liian vähän. Kokonaisuudessaan tanssilavojen yleisömäärä siis edelleen vähenee, koska ”eläkkeelle” lähtevien määrä on suurempi kuin uusien tulokkaiden."
Lavatanssitrendeissä on voimaa
Mainintoja lavatanssien järjestämisestä Suomessa löytyy 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Vuosikymmenten saatossa tanssilavojen koko on kasvanut pienistä mutterilavoista massiivisiksi viihdekeskuksiksi, mutta yhtä kaikki elävän musiikin tahdissa tanssiminen on pysynyt yhteisenä tekijänä. Sosiaalisia tanssitilaisuuksia on järjestetty siis yli 150 vuoden ajan, lukuunottamatta toisen maailmansodan aikana ollutta tanssikieltoa.
Lavatanssi-ilta on aina ollut ja on edelleen ensisijaisesti yhteisöllinen tapahtuma, joka kerää yhteen eri ikäisiä ja eri taustan omaavia ihmisiä. Tanssilavalla juuri ketään ei kiinnosta mitä teet työksesi tai millainen perhe sinulla on: sinne ollaan tultu tanssimaan, kohtaamaan ihmisiä ja nauttimaan yhteisestä ajasta. Tämä yhteisöllisyys on suomalaisen lavatanssin voima ja se on kestänyt monet erilaiset lavatanssitrendit.
Vain yhteisönä tämä genre voi selvitä: Me tarvitsemme tanssijoina toisiamme, muusikoita ja tanssien järjestäjiä.
Toivoisin yhteisöllisyyden ja toisen huomioon ottamisen vahvistuvan ja kasvavan.
Ulpu Jarva (tanssinopettaja amk)-
Missä lavatanssi menee vuonna 2030?
Kentällä aktiivisesti toimivat paritanssinopettajat luottavat siihen, että paritanssin harrastajia riittää, mutta että lavatanssit perinteisessä muodossa on ongelmissa koska väki ikääntyy ja vanhempi sukupolvi vääjäämättä jää lavoilta pois ja tästä syystä yhä useampi lava joutuu lopettamaan tanssien järjestämisen.
Katin ajatuksissa paritanssi on kokonaisuudessaan niin ihana ja voimaannuttava asia, että jossain muodossa se tulee kuitenkin säilymään. Optimistisena ajattelijana hän haluaa nähdä, että lavatanssikulttuurikin on voimissaan vielä vuonna 2030, mutta on myös vahvasti sitä mieltä, että muutosvalmiutta tarvitaan kaikilta osapuolilta. TanssiOnlinen oma Elisa on asiasta samaa mieltä, mutta arvelee että myös tanssinjärjestäjien kohdalla tarvitaan sukupolven vaihdos ennenkuin isompaa muutosta saadaan aikaan.
Nuoremman polven opettajat arvelevat, että vuonna 2030 sosiaalisen tanssin tilaisuudet ovat valtaosin siirtyneet kaupunkeihin ja sitä myötä pidemmällä olevat lavat hiipuvat. Elisa perustelee asiaa sillä, että nuoremmat tanssinharrastajat haluavat päästä tanssimaan julkisilla, ilman tarvetta omaan autoon ja toisaalta he haluavat päästä tanssimaan spontaanisti, ilman suunnittelua mm. matkanteosta. Hän uskoo kuitenkin suomalaisen kansallisromantiikan olevan niin vahvaa, että kauniit kesälavat tulevat säilymään ja niissä tulee edelleen käymään sekä tanssin aktiiviharrastajia että lomalaisia, jotka haluavat kokea suomalaisen tanssilavan taian. Antti uskoo, että lavatanssit muuttavat muotoaan esim. teemotettuihin iltoihin, joissa vuorottelevat esim. perinteiset lavatanssit, swingit ja lattarit. Joonas on samoilla linjoilla ja uskoo sosiaalisen tanssin lavojen hiipuessa ja bändien lopettaessa jatkossa keskittyvän enemmän levytansseihin ja kaupunkeihin.
Mitä tapahtuu hakusysteemille lavatanssitrendinä?
Hakukäytäntö on se lavatanssitrendeihin liittyvä asia, joka puhututtaa tällä hetkellä ehkä eniten. Toinen asia, jonka osalta muutosta on nyt jo nähtävissä on samansukupuolisten parien lisääntyminen tanssilattialla. Naispuoliset ovat kautta aikain vieneet jonkin verran, tämä lavatanssitrendi on selkeästi kasvamaan päin ja pikkuhiljaa myös miespuoliset haluavat opetella seuraajan roolia.
Sekahaku ja haku katsekontaktilla tulevat vallitseviksi hakukäytännöiksi. Jako miesten ja naisten tunteihin poistuu vanhanaikaisena ja sukupuolittuneena. Naiset hakeutuvat yhä lisääntyvässä määrin viejän rooliin, ja muutamat rohkeimmat miehetkin ehkä kokeilevat seuraajan roolissa. Samaa sukupuolta olevat parit tanssipaikoilla yleistyvät, eikä se herätä sen kummempaa huomiota
Juhani Kuosmanen (diplomitanssinopettaja stol)
Sekä hakukäytännön muuttuminen että Juhanin mainitsema samaa sukupuolta olevien parien yleistyminen ovat asioita, joiden kohdalla muutos on jo alkanut, mutta voi kestää jonkin aikaa ennen kuin ollaan löydetty tilalle uusi toimiva käytäntö tai täysin hyväksyvä ilmapiiri roolitusten muuttumisessa.
Miten käy lajivalikoiman?
Kuten aiemmin artikkelissa mainittiin, lavat ovat toimineet tietynlaisena sulatusuunina Suomessa tanssittaville sosiaalisille tanssilajeille. Perinteisten lajien lisäksi lavoille ovat rantautuneet lattarit ja swingtanssit, joiden uusimpia tulokkaita nuorempi tanssijapolvi odottaa kuulevansa ja pääsevänsä tanssimaan. Tangossa näkyy argentiinalaisen tangon vaikutteita, nuoret tanssivat monia tasajakoisia rytmejä west coast swinginä ja bändeiltä pyydetään soitettavaksi bachataa eli aina kun joku uusi isompi lavatanssitrendi tulee Suomeen, se siirtyy jossakin muodossa myös tanssilavoille.
TanssiOnline jäsenyys 1kk
29,90 €
(sis. alv)
Tule jäseneksi TanssiOnlineen ja tutustu suomalaisiin lavatansseihin!
Jussin mukaan vuonna 2030 tanssilavalla nähdään kaikkia tanssigenrejä, joita orkesteritkin joutuvat opettelemaan tanssikansan vaatiessa perinteisten lajien lisäksi myös salsaa ja kizombaa, bachataa ja boogie woogia. "Tosin salsaajat ja westaajat ovat jo nyt omissa bileissään, vaikka käyvät myös lavatansseissa. Argentiinalaisen tangon harrastajat pysyvät milongoissaan, jotka myös lisääntyvät kovaa vauhtia. Eli eriytymistä tapahtuu ja myös vanhanaikainen lavatanssi jää vähän niinkuin omaksi lajikseen, josta sitten ilmoitellaan, että wanhan ajan perinteisen tyylin lavatanssit", sanoo Jussi.
Elisa uskoo, että bändien profiloituminen jatkuu ja että jatkossa bändit hakevat yhä vahvemmin selkeän oman linjansa biisivalintojen ja niiden sovitusten suhteen. Tämähän on näkyvillä jo nyt kun osa nuorempien muusikoiden bändeistä sovittaa tämän hetken pop-biisejä tanssittaviksi.
Myös Ulpu olettaa, että lajikirjoon tulee vahvemmin uusia lajeja, joita nyt jo jonkin verran tanssitaan myös lavoilla (esim. bachata, west coast swing) ja joitakin jää pois (esim. masurkka ja samba, jotka jo nykyhetkessäkin ovat lähinnä kuriositeetteja).
Lavatanssitrendit tanssitapahtumissa
Niina Tammelin on nainen, joka on Suomen suurimpien lavatanssitapahtumat takana. Niina on toiminut alalla yli kahdenkymmenen vuoden ajan ja on sen aikana kehittänyt toimintaansa pienen yksittäisen tanssileirin järjestämisestä massiiviseksi tapahtumatuotannoksi. Tällä hetkellä Niina järjestää vuoden aikana lukemattomia isompia ja pienempiä lavatanssitapahtumia, suurimpana ja kauneimpana Yläneellä heinäkuun lopussa järjestettävä vuosittainen Valasrannan tanssileiri. "Niinan leirit" ovat tanssijoiden keskuudessa suosittuja ensisijaisesti laadukkaan opetuksen ja monipuolisen ohjelman vuoksi.
Niinan näkemys lavatanssitrendeistä vuonna 2030 on seuraava:
"Tätä joutuu nyt tosissaan pohtimaan. Ala on jotensakin edelleen, jos ei shokissa, niin sumussa vuosikymmenen alun poikkeusvuosien jälkeen. Koronan aiheuttamia haavoja nuollaan tapahtuma-alalla ja myös lavatanssien osalta varmasti vielä pitkään. Välillä jopa minun yltiöpäinen optimismi ja tulevaisuususko ovat olleet ja ovat koetuksella. Koitan kuitenkin hieman raottaa sumuverhoani kristallipallon edestä.
Omassa työssäni näkyy tällä hetkellä selkeänä trendinä elämysmatkailu. Meidän lavatanssileirit kasvavat, erityisesti sellaiset tapahtumat, joissa voidaan tarjota kokonaisvaltaista irti arjesta elämystä ja ehkä pientä luksusta. Tämä tarkoittaa sellaisten viikonloppujen, joissa voidaan tarjota tanssikurssit, iltatanssit, majoitus, ruokailut ja saman katon alla suosion kasvua.
Hyvänä esimerkkinä toimii Pääsiäisleiri Eerikkilän urheiluopistolla Tammelassa.
Yhtäältä uskon, että tulevaisuudessa lavatanssilta odotetaan ajassa pysymistä, mutta toisaalta perinteiden kunnioittamista. Jotta nuorempia ikäluokkia voidaan saada lavatanssin harrastajiksi, meidän tulee varmasti jatkossa tuulettaa vanhoja perinteitä – esimerkiksi vapauttaa hakukäytäntöjä tanssilavoilla ja tuoda lavoille kulloinkin muodissa olevia tanssirytmejä.
Lavatanssin tulevaisuuden menestyksen eväinä näkisin ammattilaisten systemaattisen yhteistyön, jossa omaa rooliaan näyttelevät mm. tanssinopettajat, muusikot ja tanssi- ja tapahtumajärjestäjät. Jos jokainen näistä pyrkii kehittämään omaa toimintaansa ja toiminnan laatua, jotta lavatanssielämys kehittyy, lavatanssin tulevaisuus saattaa näyttää erittäin valoisalta. Kehitys toki pitää tehdä toinen toistamme arvostaen ja kuunnellen, unohtaen keskinäinen kyräily ja toisten arvostelu. Uskon positiivisen ja avoimen yhteistyön vievän lavatanssikulttuuria kohti nykyaikaa ja myös tulevaisuuteen. Taakse ei kannata haikailla vaan katsoa eteenpäin ja pohtia tapoja, joilla tulevaisuudessa lavatanssista tehdään jälleen kaiken kansan huvia."
Summa summarum -minkälaisia ovat vuoden 2030 lavatanssitrendit
Yhtään en tiennyt, minkälaisia vastauksia tulisin saamaan kollegoiltani ja ystäviltäni kun pyysin heitä kirjoittamaan tai kertomaan äänitteellä ajatuksiaan vuoden 2030 lavatanssin tilanteesta. Kovin samoilla linjoilla tunnutaan olevan, mikäli kielii siitä, että suunta taitaa olla aika selvä.
4 asiaa, jotka artikkelin perusteella voi nostaa lavatanssitrendeiksi vuonna 2030
- Sosiaalisen paritanssin harrastaminen voi hyvin, mutta on siirtynyt tanssilavoilta tanssikouluihin, elämyspohjaisiin tanssitapahtumiin ja kaupunkeihin. Ehkä jopa tanssiravintolat heräävät uudestaan henkiin?
2. Tanssikoulut ja -opettajat profiloituvat eri lajiperheisiin. Tämä tulee nostamaan opetuksen tasoa entisestään, mikä on hieno asia.
3. ”Eläköityviä” tanssijoita on enemmän kuin uusia tulijoita, joten lavat ja sitä myötä tanssiorkesterien työtilaisuudet tulevat vähenemään. Tämä on rankka fakta, mutta realiteetti.
4. Hakukäytäntö ja tiukka mies-nais -rooliajattelu on väljentynyt ja muutoinkin lavoilla kokeillaan erilaisia perinteestä poikkeavia käytänteitä.
