Minkälaista on ollut paritanssien opetus Suomessa ennen nykyaikaa? Mistä on lähdetty liikkeelle ja missä ollaan nyt?
Tanssilavakulttuurin sanotaan olevan suomalaisuutta aidoimmillaan, supisuomalaista kansanperinnettä ja ainutlaatuista koko maailmassa. Se on suomalaista karnevalismia, hehkuttaa populaarikulttuurin tuntija, kirjalija Maarit Niiniluoto. Täysin emme kuitenkaan tätä kulttuuria voi omia, muuallakin maailmassa tanssitaan, mutta onhan tanssilavakulttuuri kehittynyt meillä ihan omaan suuntaansa.
Suomi on kuin pussi, jonne tuodaan täytettä muualta ja kun pussia vähän hölskytellään, sen sisältö sekoittuu ja muuttuu suomalaiseksi”
Hakulinen-jokipii-
Paritanssien opetus Suomessa, mistä on lähdetty?
Paritanssin alkuaikoina ulkomaalaisilla pedagogeilla on ollut Suomen tanssielämässä merkittävä rooli, heitä tuli paljon Ruotsista, mutta myös esimerkiksi Sveitsistä ja Saksasta. Suomessa varhaisin tieto ammattimaisesta tanssimestarista on 1600-luvulta Turun Akatemiasta. Sven Hirnin mukaan Suomessa on ennen 1900-lukua työskennellyt noin 120 tanssinopettajaa. Ammattimainen tanssinopetus näkyi vahvimmin aikakauden mahtikaupungeissa Turussa, Helsingissä ja Viipurissa. Vaikutteita tanssiin tuli Ruotsin lisäksi myös Venäjän hovista.
Hakulinen-Ylijokipii kirjassa mainitaan Pirkko-Liisa Rausmaan pohtivan ylhäisön ja rahvaan välisiä tanssivaikutteita kaksisuuntaisina: “Hoveissa oli omat tanssimestarinsa, jotka suunnittelivat, opettivat ja johtivat tansseja. He käyttivät lähtökohtanaan kansantansseja ja muokkasivat ne hovin käyttöön sopiviksi. Suosituksi tulleet ylhäisön tanssit opittiin sitten uudelleen kansan keskuuteen, jossa ne taas muokkaUtuivat kansan makua ja tapoja vastaaviksi.”
Voisi siis ajatella, että suomalainen lavatanssi on kehittynyt juurikin tällä tavalla.
Paritanssin opetusta 1900-luvun Suomessa
Vuosisadan vaihteessa ja 1900-luvun alkupuolella tanssin kentällä tapahtui paljon asioita. Tanssien leviämiseen vaikutti tekninen kehitys, jonka kautta äänilevyt ja elokuvat tulivat tutuiksi myös Suomessa ja radion myötä kansainvälinen tanssimusiikki soi myös maaseudun pirteissä. Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä alkoi ensimmäinen modernien paritanssien buumi jota edes vuosien 1939-44 voimassa ollut tanssikielto ei onnistunut katkaisemaan, tanssi eli ja hengitti kansan keskuudessa tuolloinkin. Vuosien saatossa tanssinopetus keskiluokkaistui kun kaupunkeihin syntyi tanssikouluja, joiden kursseille saattoi osallistua millä sosiaalisella taustalla tahansa, tanssimisesta tuli kansalaistaito, joka haluttiin oppia.
Pitkälle 1900-lukua tanssikursseilla käytiin lähinnä opettelemassa perustanssitaito. Mikäli tanssia halusi harrastaa aktiivisemmin oli se mahdollista tanssiseuroissa, joissa toiminta keskittyi tavallisimmin kilpatanssiin.
Humppa peruskurssi
24,90 €
(sis. alv)
Humppa on meidän suomalaisten ikioma tanssi, jota ei tanssita samannimisenä missään muualla maailmassa. Humpan perusteiden osaaminen saisi olla kansalaistaito, etkö olekin samaa mieltä?
Paritanssin opetuskenttä järjestäytyy
Tanssinopettajien merkitys tanssikulttuurin kehittäjänä oli suuri. Suomen Tanssinopettajain liitto STOL ry perustettiin 1940 edistämään tanssikulttuuria ja ylläpitämään ammattiopettajien ammattitaitoa. Englantilaisten tanssinopettajien työ globaalisoitui kun 1951 perustettiin International Council of Ballroom Dancing (ICBD), jonka työn tuloksena luotiin World Dance Program, jota kaikkien raadin alaisten tanssikoulujen toivottiin noudattavan. Kaikkialla maailmassa voitiin siis opettaa oppilaille samat tanssit ja askeleet. Tämä ohjelma helpotti suomalaistenkin tanssinopettajien työtä, joskaan Suomessa asiaan ei kuitenkaan ole suhtauduttu samalla vakavuudella kuin monessa muussa maassa, siitä on osoituksena se, että tanssilavoilla tanssittavat lajit ovat hyvin monimuotoisia ja tanssimerkkien suorittaminen ei jäänyt pysyväksi tavaksi harjoitella tanssitaitoa.
"Tanssimisen tekee hauskaksi juuri tietty vapaus, mahdollisuus improvisoida. Ehkä tästä syystä korostetaankin että koskaan ei voi tanssia väärin."
Tiivistetty teksti Tanssilavakirjasta
Mullistuksia tanssinopetuksessa 1900-luvun loppupuolella
Seuratanssin opettaminen Suomessa tapahtui hyvin pitkälti siis vakioidun tanssitekniikan pohjalta opettajien kouluttautuessa kansainvälisillä kentillä. Iso osa opettajista oli tekemisissä myös tanssin kilpailuvalmennuksen kanssa ja ehkä jonkin verran kärjistäen voi sanoa että ennen 1980-lukua seuratanssin opetus oli yksinkertaistettua kilpatanssin opettamista.
Lavatanssien harrastustoiminta laajentui 1980-luvun lopussa kun mukaan alkoi tulla nimenomaan lavatanssille tarkoitettuja kilpailutapahtumia ja erilaisia tanssileirejä. Juhani Tahvanainen aloitti seuratanssinohjaajakoulutukset vuonna 1992, Suomen Seuratanssiliitto Susel ry perustettiin vuonna 1996 ja Tahvanaisen aloittama koulutus siirtyi sen alaisuuteen 2000-luvun alussa.
Musiikin tulkinta ja vapaa improvisaatio sekä persoonallinen ote tanssiin nostettiin arvoiksi, joita kohti opetusta haluttiin viedä. Seurojen perustamisen myötä harrastajamäärät moninkertaistuivat ja ohjaajien kouluttamisen akutta tanssikurssitoiminta laajeni koko valtakunnassa merkittävästi.
Oulun konservatoriossa alkoi vuonna 1991 tanssin ammatillinen koulutus, jossa oli mukana kilpa- ja seuratanssinopettaja linja, joka siirtyi 1999 ammattikorkeakoulun alle. Ammatillisessa opettajakoulutuksessa pedagogiikan kehittäminen on yksi suurimpia ambitioita ja tämä näkyy koulutuksen sisällössä. Paritanssin opettamisen pedagogiikkaa ja käytäntöä on muokattu vastaamaan yleistä opetusfilosofiaa ja pysymään mukana opetuskentän vaatimuksissa.
Missä mennään nyt?
Seuratanssikentän harrastajamäärät kasvoivat merkittävästi sen jälkeen kun ohjaajat perustivat seuroja eri puolille Suomea. Ohjaajille on ollut tarjolla koulutuksia 1990-luvun alusta alkaen ja kentälle on koulutettu kymmeniä ammattikorkeakoulutasoisia tanssinopettajia. Kaikki tämä on vaikuttanut valtavasti siihen, missä suomalainen paritanssin opetus on nyt.
Koulutustoiminnan ja seurojen perustamisen myötä tanssin harrastajien määrä kasvoi 1990-luvun jälkeen suureksi, mikä asetti uusia vaatimuksia tanssin opetuksen kentälle. Tämän päivän opettajat ja ohjaajat kehittävätkin jatkuvasti itseään ja osaamistaan, vaalivat seuratanssin syvimmän olemuksen säilymistä ja ovat valmiita ottamaan vaikutteita uusista asioista. Voimme vilpittömästi olla ylpeitä jokaisesta kentällä olevasta ohjaajasta ja opettajasta!
Uskallankin sanoa, että suomalaisen seuratanssin opetuksen taso 2020-luvulla on huikealla tasolla ja sillä on annettavaa sekä aivan alkeistason tanssijalle että pitkänlinjan konkarille.
TanssiOnline yhteistyökumppaneina toimii tänäkin päivänä aktiivisesti toimiva Tanssiseura Hurmio Tampereelta sekä Tanssipuoti.
4 faktaa 2020-luvun seuratanssinopetuksen kentästä
- Suomen Tanssinopettajain liitto ry:ssä on jäsenenä reilut 200 opettajaa, joista suurin osa työskentelee seuratanssikentällä.
- Lavatanssin (seuratanssi) ohjaajia kouluttavat Susel ry ja Tanssikansa ry. Ohjaajat työskentelevät pääosin paikallisissa tanssiseuroissa.
- Tanssinharrastaja voi valita itselleen sopivan monenlaisista kursseista, ainakin suuremmilla paikkakunnilla. Tarjolla on sekä koko kauden kestäviä kursseja että pop-up -tyyppisiä tunteja sekä paljon erilaisia viikonloppukursseja.
- Suurin valtakunnallinen toimija paritanssitapahtumien järjestäjänä on tanssikurssit.fi, joka on paritanssinopettajille merkittävä työllistäjä ja tanssinharrastajille mieletön mahdollisuus päästä osaksi tanssiporukkaa.
