Jokaisella kansakunnalla on tarve ylläpitää omaa kulttuuriaan myös siinä tapauksessa, että kotipaikka on jossain muualla kuin omassa kotimaassa. Kulttuuria ja kansallista itsetuntoa ylläpidetään monella tavalla: ylläpitämällä omaa äidinkieltä, valmistamalla perinneruokia tai pitämällä kiinni oman kotimaan perinteistä vaikkapa juhlapyhien osalta.
Tanssikulttuuri on yksi iso osa omaa kansallista identiteettiä ja pienet kansalliset vähemmistöt eri maissa vaalivatkin omaa tanssiperintöään arvokkaalla tavalla. Ruotsissa suomalainen lavatanssi hengittääkin vielä varsin vahvana ruotsinsuomalaisten keskuudessa.
Pikaisella googlauksella Ruotsista löytyy parikymmentä Suomiseuraa (Finska Förening), joiden avulla vaalitaan suomalaisuutta. Yhdistysten jäseninä on paljon 1960-70 -luvuilla Ruotsiin muuttaneita suomalaisia, mutta myös Ruotsissa syntyneitä Ruotsin kansalaisia, joilla on juuria Suomeen. Yhdistysten toiminnassa on teatteria, kuorolaulua, karaokea, juhlien järjestämistä ja myös
Ensimmäiset kokemukset lavatanssista Ruotsissa 1980-luvulta
Lissu asui Ruotsissa lastensa isän Arin kanssa vuodet 1986-1990, joista kolme ensimmäistä vuotta Katrineholmissa varsin vahvan suomalaisyhteisön keskellä. Hän teki töitä suomalaislasten perhepäivähoitajana, sijaisti kanttoria suomalaisessa seurakunnassa, opetti tanssia ja veti jumppia Katrineholmin Suomiseuran jäsenille. Lisäksi hän työskenteli Norrköpingissä ja Örebrossa isommissa ruotsalaisissa tanssikouluissa opiskellen samalla tulevaa ammattiaan, tanssinopettajuutta.
Suomalaisyhteisöjen parissa työskennellessä heräsi ymmärrys siitä, miten tärkeää suomalaisuus ja sen vaaliminen Ruotsissa asuville suomalaisille on.
Sittemmin Lissu on saanut tutustua useisiin Ruotsissa asuviin suomalaisiin toimiessaan seuratanssinohjaajien kouluttajana 1990-luvun alkupuolelta alkaen. Heidän kauttaan on päässyt verestämään Ruotsin muistojani ja opettamaan lahden toiselle puolelle jo lukuisia kertoja: viikonlopputapahtumiin, leireille ja onpa Göteborgissa järjestetty ohjaajille oma pidempikestoinen koulutuskin.
Ensimmäisistä ohjaajakoulutuksen kautta tulleiden yhteistyökumppanien järjestämästä reissusta alkaa varmaan olla 25 vuotta. Osa ohjaajista ja aktiiviharrastajista käy kesäisin Suomessa lomailemassa eikähän tanssiaktivistin loma ole mitään ilman tanssia, joten useamman kanssa ollaan säännöllisesti tavanneet myös kesäleireillä Valasrannalla, Joensuussa tai jossain muualla. Jälleennäkeminen on joka kerta yhtä ihanaa!
Mikä lavatanssissa on muuttunut Ruotsissa, vai onko mikään?
Ruotsinsuomalaiset arvostavat suomalaisuutta, he haluavat pitää sitä yllä parhaalla mahdollisella tavalla ja tämä näkyy myös siinä miten he käsittelevät suomalaista tanssikulttuuria. He kokevat olevansa velvollisia tunnistamaan mitä Suomessa on menossa, mitkä ovat viimeisimpiä trendejä ja mitkä lajit ovat "pinnalla". Toisaalta, aktiivisesti mukana olleet ohjaajat ovat ymmärtäneet sen, että hyvä tanssi syntyy vahvasta ja monipuolisesta tanssillisesta osaamisesta ja sen tuomisesta mukaan tanssin perusopetukseen.
Ruotsinsuomalainen lavatanssi on hyvällä tolalla!
Ruotsinsuomalainen lavatanssiopetus on siis hyvällä tolalla! Suurin osa ohjaajista on hankkinut itselleen koulutusta ohjaamiseen ja he kehittävät omaa tanssitaitoaan ja hakevat vaikutteita opetukseensa säännöllisesti.
Pienen haasteen tanssilajien monipuolistumiselle Ruotsin puolella asettaa soitettava musiikki. Suomalaisten tanssien järjestäjät käyttävät bändeinä pääosin paikallisia ruotsinsuomalaisia kokoonpanoja, joiden tanssirytmivalikoima on pysynyt varsin perinteisenä ja myös biisivalikoima kunnioittaa perinteistä suomalaista lavatanssimusiikkia. Tämän johtaa luonnollisesti siihen, että myös tanssijoiden keskuudessa perinteiset lajit vahvistuvat kun niitä pääsee tanssimaan kaikissa tanssitilaisuuksissa, uudempia saa maistaa lähinnä ohjaajien järjestämillä kursseilla.
Lissun kokemuksia lavatanssin opetuksesta Eskilstunassa maaliskuussa 2022
Lissu kertoo: "On kulunut useampi vuosi siitä kun viimeksi sain vierailla länsinaapurissa opettamassa. Maaliskuun vierailua järjestettiin koronan vuoksi pitkään ja hartaasti, mutta viimein se saatiin toteutumaan 26.-27.3.2022, järjestäjänä Eskilstunan Suomiseuran Tango Team. Kurssille oli ilmoittaunut reilu 30 osallistujaa eri puolilta Ruotsia, osa joutui koronan vuoksi perumaan osallistumisen, mutta Eskilstunan Suomiseuran parketilla tanssi iso ja innokas joukko tanssinharrastajia.
Oli mahtava todeta, että ohjaajat Ruotsin Suomiseuroissa tekevät oikeasti ja totisesti hienoa pohjatyötä ja ovat onnistuneet tekemään sen kaikista tärkeimmän, herättämään innostuksen oppimiseen! Mikä into ja oppimisen palo olikaan havaittavissa ihan jokaisesta oppilaasta, oli taustalla enemmän tai vähemmän kilometrejä. Halu saada uusia kokemuksia kehoon ja halu kehittyä tanssijoina oli käsinkosketeltavaa ja kaikki tehtiin iloisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Oli ilo olla opettajana tällaiselle porukalle.
Kurssin lajeiksi oltiin valittu tango, rumba-bolero ja fusku ja näiden parissa tehtiinkin ahkerasti töitä. Tarjosimme kurssilaisille mahdollisuuden kerrata asioita TanssiOnline-palvelussa alehintaan, osa tämän käyttikin hyödyksi ja on näin päässyt syventämään asioita kurssin jälkeen kotona."
TanssiOnline jäsenyys 1kk
29,90 €
(sis. alv)
TanssiOnline-kurssit toimivat erinomaisena tapana kerrata ja syventää livekursseilla opittuja asioita.
Viimeiset lavatanssijat?
Lissulle isoin ja koskettavin, osittain myös hieman surullinen asia oli ymmärrys siitä että hän oli siellä opettamassa suomalaista seuratanssia ”viimeiselle sukupolvelle”. Suurin osa osallistujista oli ylittänyt keski-iän, nuoria aikuisia mukana oli vain hyvin pieni osa. Kurssilaiset puhuivatkin ääneen harmitustaan siitä, että eivät ole saaneet lapsiaan innostumaan suomalaisesta lavatanssista eli mikäli lapset eivät innostu hakemaan juuriaan tätä kautta myöhemmin, suomalainen lavatanssikulttuuri on vaarassa kuolla tämän hetkisen sukupolven myötä. Aikamoinen haikeus heräsi, kun tämän ymmärsi. Toki useimmille käy niin, että iän myötä omien juurien ymmärtäminen ja etsiminen tulee ajankohtaiseksi. Ehkä tämä ilmiö tuo vielä uusia tanssijoita Suomiseurojen kursseille, toivotaan näin!
Lue miten Lissusta tuli tanssikoulu yrittäjä, tanssinopettaja ja tanssinopettajien kouluttaja.
