Tämä artikkelisarja tulee valottamaan tanssilavoilla soitetun tanssimusiikin salaisuuksia sinulle, joka pohdit, mitä mihinkin musiikkiin ""kuuluisi" tanssia.
Suomalaisella tanssilavalla näkee tanssittavan reilusti toistakymmentä tanssilajia, joten ei ole mitenkään kummallista että aloittajan paineet uskaltaa heittäytyä mukaan voi nousta hyvinkin korkeaksi.
Ennen kuin mietimme ainoankaan tanssilajin nimeä, haluaisin muistuttaa ja rohkaista aloittavia harrastajia siitä, että mihin tahansa tanssimusiikkiin voi aina vain kävellä! Tämä olisi tärkeä muistaa myös tanssikursseilla, joissa tanssilajien lisäksi kannattaa aina myös opetella siirtämään painoa rytmiin ja kenties kävelemään vapaasti musiikin tahdissa. Kun tähän rohkaistaan tanssitunneilla, tanssipolkunsa alkupäässäkin oleva tanssija uskaltautuu tutustumaan tanssilavoille ilman paineita tanssilajien osaamisesta.
Eli tanssilajeja ehtii kyllä opetella myöhemminkin.
Minkälaista tanssimusiikkia lavoilla soi?
Tanssi-iltaan kuuluu olennaisena osana elävä tanssimusiikki ja meillä Suomessa onkin upeita tanssiorkestereita ja artisteja, jotka tarjoavat monipuolista ja laadukasta soitantaa tanssijoiden iloksi.
Tanssilavoilla soitettu tanssimusiikki on pääosin tasajakoista, tavallisimmin soitettavat kappaleet on kirjoitettu 4/4 -tahtilajiin eli yhdessä tahdissa on neljä (neljäsosa) iskua. Lisäksi soitettavassa tanssimusiikissa on kolmeen aistittavaa musiikkia (3/4 tahtilaji) ja tietyllä tavalla oman ryhmänsä muodostavat lattarit, jotka tosin myös ovat tasajakoisia, mutta niistä muodostuu oma selkeä kokonaisuutensa omine erityispiirteineen. Näistä kolmesta ryhmästä on tulossa artikkelisarjaan omat artikkelinsa, joten pääset tutustumaan moneen eri tanssirytmiin ja saat vinkkiä niihin tanssittavista tanssilajeista.
Lue tästä artikkelista, miten voit lähteä opettelemaan musiikintulkintaa tanssissa.
Tanssimusiikki (-rytmi) vs. tanssilaji?
Tanssirytmi / tanssilaji -käsitteet menevät usein keskusteluissa sekaisin ja on vaikea tietää, kummasta puhutaan. Epäselvyyksien välttämiseksi on hyvä ymmärtää, että tanssimusiikilla ja tanssilajilla on välillä sama nimi, välillä taas ei. Valssi-nimistä tanssilajia tanssitaan tavallisimmin valssi-nimiseen tanssirytmiin, samoin tangoa tai cha chata. Mutta jos puhutaan foksi-nimisestä tanssilajista huomaamme, että sitä tanssitaan useampaan erilaiseen tanssirytmiin. Tai jos mietimme mitä on bugg-musiikki, joudumme toteamaan, että tälle tanssilajille ei ole olemassa samannimistä tanssirytmiä.
Alla olevassa kuvassa näet minkä nimisiä tanssirytmejä tanssilavaillan aikana voi tulla vastaan ja toisaalta minkä nimisiä tanssilajeja tanssijat niihin kenties valitsevat tanssia.
Mitä ovat tanssimusiikin rytmikerrokset?
Ennen kuin lähdemme tutustumaan eri tanssirytmeihin, tutustutaan soivan musiikin rytmikerroksiiin:
1. Perusrytmikerros
Tämä on tietyllä tavalla tärkein rytmikerros, koska sen pohjalta määräytyvät tanssijan painonsiirtojen, askelten ja liikkeiden tempo. Perusrytmikerroksessa on aistittavissa tasainen iskujen syke, jonka rytmiin tanssija suhteuttaa liikkumisensa.
Tämä rytmikerros kulkee biisin pohjalla tasaisena ja yleensä myös tempoltaan muuttumattomana ja tähän kerrokseen nojaavat kaksi tämän päällä olevaa rytmikerrosta.
Mitä tanssijan kannattaa kuunnella perusrytmikerroksesta?
Tanssiorkesterissa perusrytmikerroksen kannalta tärkeä soitin on basso, jonka ajoituksesta voit opetella aistimaan, onko kyseessä tasa- vaiko kolmijakoinen kappale. Basso soittaa tasajakoisessa musiikissa yleensä joka toisen iskun eli tahdin ensimmäisen ja kolmannen iskun ja kolmijakoisessa joka kolmannen eli tahdin ensimmäisen iskun.
Tasajakoisessa musiikissa kannattaa ensimmäiseksi opetella aistimaan kahden iskun ja yhden iskun kokonaisuudet. Kaksi iskua on tanssinopetuksessa ”hidas” -askel ja jos kävelypohjaista tanssilajia tanssitaan, se on tavallisin syke jolla liikutaan. Yhden iskun painonsiirrot ja askeleet tanssitaan käytännössä aina pareittain ”nopea-nopea” -askelikkona, joka on myös hyvin tavallinen eri tanssilajeissa.
Kolmijakoisessa musiikissa on tärkeää oppia aistimaan tahdin ensimmäinen isku ja voit vaikka opetella siirtämään painoa jokaisella ykkösiskulla.
2. Karakteerinen eli luonteenomainen rytmikerros
Tämä on se tanssimusiikin kerros, josta voi opetella kuuntelemaan, mistä tanssirytmistä on kyse eli soittaako orkesteri tangoa, cha chata vaiko kenties foksia. Näitä eri tanssirytmejä käsittelemme seuraavissa tämän artikkelisarjan artikkeleissa.
3. Melodiarytmikerros
Joko instrumentaalisesti soitettu tai laulajan laulama melodia on tärkeä musiikin muotorakenteen ymmärtämisessä. Kappaleen eri osissa on usein eri melodia eli tunnelma voi sen puolesta olla erilainen.
Melodian kaareen liittyy myös tietynlainen tarinankerronta, vaikka se olisi soitettu jollain instrumentilla eli mukana ei olisi laulettua tekstiä. Melodian kaaresta on aistittavissa virkkeitä, lauseita, pilkkuja ja pisteitä ja nämä kaikki muodostavat eri mittaisia musiikillisia fraaseja ja kappaleen osia.
TanssiOnline jäsenyys 1kk
29,90 €
(sis. alv)
TanssiOnlinen jäsenenä pääset mukaan yli 40 vuotta tanssimuusikkona uransa tehneen Lasse Paasikon tanssimusiikin rytmiikka -luentoa! Käytä tilaisuus hyväksesi ja tutustu palveluumme.
Mitä tähän musiikkiin "kuuluu" tanssia?
Tässa artikkelisarjan ensimmäisessä artikkelissa et vielä saanut vastausta tähän kysymykseen tanssilajien osalta. Mutta toivottavasti oivalsit, että kaikkeen tanssimusiikkiin voi aina lähteä hakemaan omanlaista liikettä painonsiirroilla ja kävelemällä. Ja kun tätä tutkiskelet, pyri alkuun sulkemaan korvat laulajalta ja opettele aistimaan soivan tanssimusiikin pohjalla kulkeva perusrytmikerros ja suhteuttamaan liikkumistasi siihen tekstissä vinkatulla tavalla.
Tällä keinolla pystyt tanssimaan kaikkea musiikkia ja luomaan parillesi miellyttävää musikaalista tanssia. Myöhemmin tulemme kertomaan, mitä tanssilajia tanssitaan mihinkin tanssirytmiin.
