Tanssitaidon oppiminen pohjautuu kahteen R-kirjaimella alkavaan asiaan: rytmiin ja ryhtiin. "Ryhti" tarkoittaa kannateltua, aktiivista ja tasapainossa olevaa kehoa, kun taas "rytmi" viittaa sekä yksittäisen tanssijan selkeään liikerytmiin että parin kanssa syntyvään yhteiseen liikerytmiin. Tässä artikkelissa tarkastelen rytmin käsitettä tanssitaidon oppimisen näkökulmasta. Artikkelin taustalla on, kuten kahden aiemmankin tanssitaidon oppimista käsittelevän artikkelin, Anssin ja minun yhteisen kirjan teksti taidon oppimisesta.

Perustaidot ja niiden merkitys

Tanssitaidon oppimisen vaiheet

Tanssitaidon oppiminen, ensimmäinen rytminen elementti on askelrytmi

Tanssin oppimisen alkuvaiheessa rytmissä tanssiminen  perustuu vahvasti askelrytmiin eli siihen, minkälaisessa rytmissä opeteltavan askelikon painonsiirrot eli askeleet tehdään. Askeleet ja jalkojen rytmi kertovat, missä pitää olla ja milloin suhteessa soivaan musiikkiin. Askelten kestoa mitataan iskuissa ja se ilmaistaan opetuksessa joko numeroilla tai esimerkiksi käsitteillä hidas  (2 iskua kestävä askel) tai nopea (1 iskun kestoinen askel). 

Alussa askeleet kannattaa pyrkiä ajoittamaan täsmälleen iskulle, myöhemmin asialla voi alkaa leikittelemään ja hakemaan askeleelle tietynlaista dynamiikkaa. Sekä viejän että seuraajan on tärkeää ymmärtää opeteltavan askelikon ajoitus ja pystyä tekemään se itsenäisesti. Kun molempien rytmi on selkeä, yhteinen rytmi löytyy huomattavasti helpommin ja selkeä yhteinen rytmi korjaa huomaamatta monta muuta asiaa. Molempien pitää viettää tukijalalla sama aika, jotta yhteinen tanssi sujuu –askeleen mitalla ei niinkään ole merkitystä. Toki seuraajan täytyy olla sopivasti odottamassa viejän painonsiirtoa, mutta asiaa helpottaa paljon se, jos myös seuraajalla on ymmärrys tanssittavan askelikon rytmistä. 

Askelrytmin kautta saadaan aikaiseksi kelvollista tanssia, mutta koska vastuu tanssista on jaloissa, tanssissa on todennäköisesti haasteita. Mikä olisi seuraava askel tanssitaidon oppimisessa, rytmiikan näkökulmasta?

Mikäli oppiminen aiheena kiinnostaa, käythän katsomassa Lissun Opi Oppimaan -videosarjan videoita YouTubesta.

Askelrytmin jälkeen päästään tutkimaan kehon rytmejä 

Tanssitaidon oppimisessa kannattaa rakentaa asioita päällekkäin eli ensin rakennetaan vahva tukijalka, jonka päälle voi koota uusia taitoja. Kun askeleet ja jalat liikkuvat oikeassa rytmissä, on aika ruveta rakentamaan uusia rytmisiä elementtejä. Tanssissa kehon liikkeen rytmittäminen ja erityisesti kehon painon ajoittaminen on ensisijaista.

Kehon syke ja pulssi

Tanssi sykkii kehossa, se voi olla joko ”hytkettä” kuten vaikkapa humpassa tai jivessä tai pidempikestoista sykettä, kuten valssissa tai hitaassa foksissa. Rumba-bolerossa lantion ja rintakorin liikettä voisi kutsua tämän lajin sykkeeksi. Parin kanssa tanssittaessa kehojen yhteinen syke luo perustan yhteiselle tanssille. 

Syke on tanssin rytminen kaava, sykkivä keho kutsuu tanssiin.

Pulssi-käsitteellä voisi kuvata kehon sykkeen painotettua suuntaa tai aksenttia. Humppaa harjoitellessasi voit miettiä painotatko perusiskuille alas suuntautuvaa joustoa vai takapotkuiskuille ylöspäin suuntautuvaa ponnistusta —fiilis tanssissa on erilainen riippuen painotuksesta vaikka askelikko ja liikkeen mekaniikka sinällään ei muutu. 

Vartalon rytmi

Vartalon rytmi pitää sisällään aiemmin mainitut rytmiset käsitteet ollen vielä kokonaisvaltaisempaa kehon käyttöä suhteessa musiikkiin. Se on kehon muodon, liikelaatujen ja dynamiikan vaihtelua. Lattarit ovat täynnä esimerkkejä erilaisista vartalonrytmeistä, niissä tarvitaan sekä yksilön monipuolista vartalon rytmin käyttöä että yhteistä kehollista vuoropuhelua. Kaiken tulisi kuitenkin aina pitää sisällään liikkeellinen logiikka eli asioiden pitäisi tapahtua kehossa toiminnallisessa järjestyksessä. 

Liikerytmit

Alkutaipaleellakin oleva tanssija saa tanssilajien karakteerin hienosti esille tanssiessaan selkeää askelrytmiä ja liittäessään siihen mukana lajille tyypillisen liikerytmin. Taitava tanssija puolestaan voi improvisoida tanssia sovittamalla yhteen vapaata liikettä ja tanssilajille ominaisia liikerytmejä. 

Tanssitaidon oppiminen ja opettaminen rytmiikkaa painottaen

Omalla kohdallani rytmiikan kautta opettamisesta on viime aikoina erinomaisia kokemuksia, jotka ovat vahvistaneet käsitystäni siitä, kuinka merkittävässä roolissa rytmi on tanssinoppimisessa. Olen huomannut, että rytmisten asioiden painottaminen askelten paikkojen tai kehollisten yksityiskohtien sijaan auttaa oppilaita ja muut asiat korjaantuvat usein itsestään kun rytminen asia on saatu kohdalleen ja sitä paitsi rytmiä voi opetella osaamatta yhtään liikettä. Kun tanssiaskelia opetellaan rytmin kautta, ne saavat luonnollisen muodon. Rytmin päälle tai sen jälkeen voi vähitellen lisätä muotoon liittyviä elementtejä kuten suunta tai käännösmäärä.

3 esimerkkiä, joissa rytmisten elementtien korjaaminen auttaa kokonaissuoritusta:

1. Hitaan valssin perusliikkuminen: Valssin liikerytmin eli alakaaren kautta tapahtuvan swingliikkeen hahmottaminen on hitaan valssin opettelussa tärkein elementti. Vaikka yhtä tahtia kohden tanssitaan kolme painonsiirtoa, kehollisia liikkeitä on vain yksi. Tämän oivaltaminen sen jälkeen kun jalkojen paikat on opeteltu tekee tanssista hengittävää ja ilmavaa.

2. Fuskun perusaskel ja ensimmäiset kuviot: Tärkeintä on tunnistaa kehon syke ja löytää sitä kautta jalkoihin HHNN -ajoitus. Kuvioiden opettelussa riittää se, että opettelee ”reitin” askelten paikkojen sijaan. Kun reitti on selvä ja siihen liittää selkeässä rytmissä tanssitut painonsiirrot, kuviot oppii huomaamatta.

3. Cha chan lajinomainen liike: Lajin perusrytmiikka toteutuu jalkojen ”rummuttaessa” lattiaan rytmiä 2,3,4&1 eli tuotettaessa selkeää askelrytmiä ja lajin luonne saadaan esille lisäämällä mukaan lajille tyypillinen liikerytmi eli impakti tapa tehdä painonsiirto.

Silloin tällöin kuulee vähäteltävän rytmiin tanssimisen merkitystä lavatanssissa. "Ei sillä ole niin väliä kunhan on kivaa!". Toki näinkin on, tanssimisen tulisi olla kivaa ja mukavaa molemmille osapuolille. Entistä nautinnollisempaa siitä kuitenkin tulee, kun tunnet tanssivasi soivan musiikin tahtiin yhteisessä sykkeessä ja rytmissä parisi kanssa.

Liisa Kontturi-Paasikko
Artikkelin kirjoittaja on pitkänlinjan tanssinopettaja ja -kouluttaja, useita tanssialan tutkintoja suorittanut ja alan tunnustuksia saanut Liisa Kontturi-Paasikko. Jäikö joku asia mietityttämään? Ota rohkeasti yhteyttä: liisa@tanssintahti.com, 050-4431011