Lattarirytmit, mitä niihin tanssitaan? Kuten kaikkeen muuhun soivaan musiikkiin tanssia ilman mitään tiettyä tanssilajia, painoa siirtämällä ja kävelyyn pohjautuen. Jos kehoon löytää painonsiirroissa vähän lattareille tyypillistä vastakkaisuutta, isolaatiota ja rotaatiota, tanssi sekä tuntuu että näyttää lattarilta ilman lajeille tyypillisiä askelikkoja ja kuvioita. Myös foksin eli sosiaalitanssin askel istuu lavoilla soiviin lattarirytmeihin hyvin.

Mutta, toki nämäkin tanssilajit ovat syntyneet käsi kädessä musiikin kanssa ja lajien perusaskelikkojen rytmityksillä on selkeä yhteys musiikin rytmisiin perusteisiin. 

Mitkä asiat ovat lattarirytmeille yhteisiä?

Latinalaisamerikkalaiselle musiikille eli lattarimusiikille tyypillistä on polyrytmiikka eli muuta tanssimusiikkia laajempi erilaisten rytmisoittimien tuottama ”rytminen kudelma”. Jos perinteistä tanssimusiikkia soittavassa orkesterissa on soittimina koskettimet, rummut, kitara ja basso ja ehkä joku puhallin niin lattarirytmeihin erikoistuneessa orkesterissa on lisäksi mukana erilainen kirjo perkussioita eli rytmisoittimia: erilaisia shakereita, rumpuja, kelloja jne. Nämä yhdessä tyylinmukaisen soittotavan kanssa tuovat kuulokuvaan omanlaisensa soundin ja vievät ajatukset lattaritunnelmiin. 

Lattareille on yhteistä myös se, että ne ovat musiikkina tietyn maan kansanmusiikkia, joka on lisäksi saanut vaikutteita esimerkiksi eurooppalaisten mukanaan tuomista elementeistä.  Alkuperäismaistaan nämä  rytmit kulkeutuivat Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan 1940-luvulta lähtien ja ovat länsimaissa saaneet omanlaisensa mausteen erilaisten orkesterien myötä ja lisäksi ne ovat muovautuneet paljon teknologisen kehityksen myötä ja elävät vahvasti ajan hengessä. 

Suomalaisilla tanssilavoilla soittavat orkesterit toteuttavat tätä musiikkia kukin omalla tavallaan ja omien resurssiensa puitteissa. Luonnollisestikin kvartetti, jossa on neljä perinteisiä instrumentteja soittavaa muusikkoa tuottaa tätä musiikkia eri tavalla kuin vaikkapa 8-10 soittajaa käsittävä orkesteri. 

Lattarirytmit, mitä niihin tanssitaan?

Tässä artikkelissa käsittelemme lavoilla jo useamman vuosikymmenen ajan soitettuja lattareita eli boleroa ja cha chata sekä sambaa ja salsaa. Näiden rytmien lisäksi lavoilla soi nykyään bachataa ja lattarirytmien perhe selkeästi kasvavassa roolissa tanssilavoilla, muitakin ”uudempia” lattarirytmejä kysellään ja osa bändeistä näihin toiveisiin jo vastaakin. 

Bolero

Bolero on se kauniin tunnelmallinen ja pehmeä lattarirytmi, johon lavoilla tanssitaan rumba-bolero tai rumbaa -nimistä tanssilajia. Tämän tanssirytmin / -lajin kohdalla käsitteiden käyttö ei valitettavasti ole kentällä johdonmukaista, mikä aiheuttaa usein hämmennystä oppilaiden keskuudessa. Se, että tanssirytmin nimi on eri kuin tanssilajin nimi ei ole tavatonta, mutta kun vielä tanssilajista käytetään useampaa nimeä eri tahojen toimesta, sekaannuksilta ei voida välttyä. 

TanssiOnline-palvelussa ja omien opettajiemme kesken käytämme termejä seuraavasti: 

  • Bolero = tanssirytmi eli se mitä orkesteri soittaa. Kaunis bolero on esimerkiksi Eija Kantola - Ennen kuolemaa.
  • Rumba-bolero = tanssilaji, jota tanssitaan tanssilavoilla. Tämän tanssilajien perusaskelikoissa  on kolme painonsiirtoa yhden tahdin sisälle eli neljälle iskulle niin, että hidas (2 iskua) painonsiirto tanssitaan iskuille 1-2 ja nopeat iskuille 3 ja 4. 
  • Rumba = tanssilaji, joka myös näkyy tanssilavoilla. Tällä lajilla on vakioitu pohja ja sen perusaskelikossa tanssitaan kolme painonsiirtoa yhden tahdin sisälle eli neljälle iskulle niin, että hidas (2 iskua) painonsiirto tanssitaan iskuille 4-1 ja nopeat iskuille 2 ja 3. 

Boleron pohjana voidaan ajatella olevan hidas kuubalainen son-rytmi.

”Rumba”on myös kuubalainen kansantanssityyli, joka sekä musiikkina että tanssina on täysin erilainen kuin Kuubasta maailmalle rantautunut paritanssi-rumba. 

Cha cha

Cha cha  on musiikkina usein hieman nopeampi tempoinen, mutta etenkin tunnelmaltaan napakampi lattarirytmi kuin bolero. Cha cha -musiikkin oma tanssilaji on nimeltään cha cha, joten tämän rytmin / lajin kohdalla homma on selkeämpi ja yksiselitteisempi kuin rumba / rumba-bolero / bolero -käsitteiden kohdalla. 

Antti Raiski - Kaikki ei ole kaupan on selkeä cha cha.

Samba

Kolmas lavoilla perinteisesti soitettu lattarirytmi on samba, jonka asema tosin 2020-luvulla on selkeästi laskenut ja voi jopa olla, että tämä rytmi ja tanssilaji on kuolemassa sukupuuttoon. Harmi, mikäli näin käy, koska kyseessä on todella mukava tanssi. Samba-musiikkiin siis tanssitaan perinteisesti samba-nimistä tanssilajia. 

Tyylinmukainen esimerkki lavoilla soivasta sambasta on esimerkiksi Sinitaivas orkesterin - Espanjaan.

Salsa

Salsa on lattarytmeistä suomalaisilla tanssilavoilla uusin ja on mukana jo monen orkesterin ohjelmistossa. Salsa-musiikkiin tanssitaan salsa-nimistä tanssilajia. Salsa-tanssilaji pitää sisällään erilaisia tyylejä, tavallisin seuratanssikentällä opettava tyyli on ns. kuubalainen salsa. Toinen tyylisuunta, jota Suomessa opetetaan paljon on ns. cross-body salsa. 

Vili Mustalampi on artisti, joka on tehnyt ansiokkaasti suomalaisia salsakappaleita. Näistä esimerkkinä kappale Lämmöt pois.

Lattarirytmit - Tanssitaanko tähän salsaa vaiko sambaa?

Tanssimusiikin näkökulmasta näiden lajien kohdalla tunnutaan tällä hetkellä olevan tietynlaisessa välivaiheessa ja lavoilla kuulee paljon biisejä, joihin istuu tanssittavaksi sekä samba että salsa, mutta jotka eivät edusta kumpaakaan tanssirytmiä vaan ovat eräänlaisia hybridejä tai tämän hetken populaarimusiikkia, joka niin ikään ei edusta perinteisiä paritanssirytmejä. Esimerkki näistä voisi olla Sani - Meidän biisi.

Mitä tähän tanssitaan?

Mikäli olet lukenut kaikki neljä artikkelia ja sisäistänyt mitä lavoilla soi ja mitä siellä tanssitaan, olet varmaan tullut kanssani samaan lopputulokseen: Tanssilajeja on paljon! 

Osa 1: Tanssimusiikin yleispiirteet

Osa 2: Tasajakoiset tanssirytmit

Osa 3: Kolmijakoiset tanssirytmit

Tanssijan näkökulmasta on tärkeää muistaa, että aina voi kävellä, aina voi vain siirtää painoa musiikin tahdissa ja tämän kautta saa aivan yhtä nautittavaa tanssia aikaiseksi kuin opettelemalla kaikki tanssilajit.

Orkesterien näkökulmasta tilanne on myös melkoisen monimuotoinen: Jos orkesteri haluaa tarjota kaikille näissä artikkeleissa mainituille tanssilajeille sopivia kappaleita, ilta loppuu helposti kesken. Tanssijoiden toiveiden täyttämisen lisäksi bändi haluaa luonnollisessti täyttää heitä kuuntelemaan tulleiden asiakkaiden toiveet ja kenties esitellä yleisölle uusia biisejään.

Lisääntyvän kysynnän ja tarjonnan myötä bändien on tehtävä valintoja jättää jotain aiemmin soitettua ohjelmistosta pois. Mitä se on, häviääkö meiltä joku tanssirytmi / -laji lavoilta kokonaan vai erikoistuvatko bändit kohdentamaan ohjelmistoaan tietylle tansseissa käyvälle ryhmälle….tämä jää nähtäväksi! 


Liisa Kontturi-Paasikko
Artikkelin kirjoittaja on pitkänlinjan tanssinopettaja ja -kouluttaja, useita tanssialan tutkintoja suorittanut ja alan tunnustuksia saanut Liisa Kontturi-Paasikko. Jäikö joku asia mietityttämään? Ota rohkeasti yhteyttä: liisa@tanssintahti.com, 050-4431011