Mitä asioita kannattaa ottaa huomioon kun valitsee tanssilavaa, jolle lähtee tanssimaan. Tanssin ABC -sarjan viimeinen osassa kerromme sinulle tanssilavojen taustaa ja historiaa sekä antaa vinkkejä minne ensikertalaisena kannattaa nokka suunnata. Olemme aiemmissa artikkeleissa kertoneet:

Mitä tanssilajeja lavoilla tanssitaan, miten lavoille on syytä pukeutua

Mitä asioita lavaetiketistä on hyvä tietää

Minkälaisilla tanssikursseilla lavatanssitaitoa voi harjoitella.

Sarjan viimeisessä artikkelissa pääset tutustumaan siihen, miten erilaisia ja ainutlaatuisia eri tanssilavat voivat olla. 

Tanssilavat ja niiden perinteen taustaa

Lavatanssit on hyväksytty mukaan Elävän perinnön kansalliseen luetteloon ja sen vuonna 2022 päivitetyn artikkelin mukaan Suomessa on useita satoja tanssilavoja tai -taloja, joissa järjestetään vuosittain tuhansia tanssitilaisuuksia. Koronavuosien jälkeen määrä on jonkin verran pienentynyt, mutta vielä puhutaan kuitenkin hyvinkin elävästä osasta suomalaista kulttuuria. 

Kyseisen artikkelin mukaan ennen 1800-luvun puoltaväliä tanssia harrastettiin tuvissa, riihissä, teillä ja silloilla. Jos sellaista paikkaa ei ollut, alustaksi kelpasi tasainen kallio tai hiekka- tai nurmikenttä. 1900-luvun alkupuolella lavoja rakennettiin paljon ja ne olivat pääosin avolavoja, joiden käyttöikä ei ollut kovin pitkä. 1950-luvulla isommat paviljongit syrjäyttivät avolavat ja näistä lavoista osa toimii edelleen. 

Toisen maailmansodan aikana Suomessa oli tanssikielto, tiettävästi ainoana maana maailmassa. Mikäli tämä asia kiinnostaa, tutustu asiasta kirjoitettuun kirjaan Kielletyt leikit (Tikka,M. Nevala,L. 2021).

Video: Jakso 8: Miksi tanssit? + tanssit Särkässä

Tanssilavat 2020-luvulla

Kuten edellisessä kappaleessa mainittiin, osa 1950-luvulla rakennetuista tanssilavoista toimii edelleen. Näistä suurin osa on käytössä vain kesäaikaan ja ne aukaisevat ovensa touko-kesäkuussa ja kesän viimeiset tanssit tanssitaan paikasta riippuen viimeistään syys-lokakuussa. 

Suomalaiselle tanssikansalle on paljon erilaisia mahdollisuuksia lähteä viihtymään tanssilavalle ja paikka kannattaakin valita paitsi paikkakunnan myös omien tanssimieltymysten mukaan. 

  • Pienillä kesälavoilla pääosassa on tanssi. Useimmissa on pieni kahvio, josta saa kahvia ja pientä purtavaa. 
  • Isommissa tanssitaloissa on usein myös anniskeluoikeudet ja kenties majoitustakin tarjolla. Monet näistä paikoista järjestävät kesällä paljon muitakin tapahtumia tanssi-iltojen lisäksi. 
  • Kylpylähotelleissa voit viettää kokonaisvaltaisia hyvinvointipäiviä ja nauttia tanssista ravintolan iltatansseissa. 

Tanssipaikat profiloituvat monella eri tavalla ja kannattaakin kysellä tanssinharrastajilta suosituksia mikäli lähdet hakemaan jotain erityistä tunnelmaa. Tanssin aktiiviharrastajat valitsevat tanssilavan paitsi lavan sijainnin myös esiintyvän artistin perusteella. On lavoja, jotka ovat profiloituneet pariskuntien paikoiksi ja myös eri ikäiset tanssinharrastajat hakeutuvat paikkoihin, joissa olettavat olevan samanikäisiä asiakkaita.

Kuka suosittelisi minulle kivaa tanssilavaa?

Kysyin yli 40 vuotta suomalaisia tanssilavoja kiertäneen Finlanders-muusikko Lasse Paasikolta, mitkä kesäpaikat tulevat ensimmäisenä mieleen sellaisina, joissa ensikertalaisten kannattaisi vierailla. Lasse on kiertänyt käytännössä kaikki Suomen suosituimmat lavat ja myös lukuisia pieniä lavoja, joten hänelle on karttunut asiasta vankkaa näkemystä ja hän halusi saada tähän artikkeliin esille lavoja eri puolilta kaunista Suomen maata.

Tässäpä Lassen lista: 

  • Höyrypaviljonki Keuruu. Haapamäen Höyryveturipuisto on vuonna 1988 avattu rautatieaiheinen matkailukohde, joka sijaitsee Keuruun Haapamäellä entisen höyryvetureiden halkotarhan alueella lähellä Haapamäen rautatieasemaa. Näyttelyalueella on pääosin VR:n lahjoittamia höyryvetureita ja muuta rautatiekalustoa. Gramofoni Oy pyörittää tansseja Höyrypaviljongissa
  • Iitiän lava Lappeenranta. Lappeenrannan Urheilu-Miehet ry järjestää kesäisin Iitiän lavalla lauantai-illan tansseja, konsertteja, näytelmiä ja muita yleisötapahtumia ja tila on vuokrattavissa myös yksityistilaisuuksiin.
  • Kajasteen lava Nurmeksessa. Lava sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Nurmesjärven rannalla ja siellä on tansseja kesäkuusta syyskuuhun.
  • Naapurivaaran huvikeskus Sotkamo. Hyvin hoidettu lava todella kauniilla paikalla Naapurivaaran huipulla.
  • Särkkä Punkalaidun. Paikassa mainostetaan olevan valtakunnan parhaat keskiviikkotanssit. Kannattaa käydä tutustumassa jo ainutlaatuisen sijainnin vuoksi, lava on käytännössä veden ympäröimä.
  • Uittamon Paviljonki Turku. Merenrannalla sijaitseva paviljonki, jossa on maisemakahvila. Mainoksessa luvataan näköala, jota ei Turussa muualla koe.
  • Urjanlinna Sievi. Tanssit järjestetään ravintolan paviljongissa. Alueelta löytyy myös caravan- ja leirialue.
  • Valasranta Yläne. Lava on upea lasipaviljonki aivan Pyhäjärven rannalla, vieressä on leirintäalue jolla voi yöpyä.
  • Ämyrin lava Somerniemi. Täällä järjestää tansseja Somerniemen VPK, jonka toimintaa tuetaan tanssien tuotolla. Lava sijaitsee mäntyvoittoisessa harjumaisemassa korkean mäen päällä, vieressä järvi jossa voi käydä pulahtamassa.

Tuntuuko joku Lassen suosittelemista tanssilavoista siltä paikalta, jossa haluat ehdottomasti käydä kesällä? Vai valitsetko useamman?

Ajantasaisia tanssitapahtumia löydät Suomen Tanssipalvelimen ohjelmatiedoista. Voit hakea sieltä sopivaa tanssilavaa ajankohdan, esiintyjän tai paikkakunnan mukaan eli löydät varmasti sopivan! Ihanaa tanssikesää sinulle!


Liisa Kontturi-Paasikko
Jäikö joku asia mietityttämään? Ota rohkeasti yhteyttä: liisa@tanssintahti.com, 050-4431011